Tuomarinkylän kartano

Tuomarinkylän kartanon kustavilainen päärakennus on valmistunut 1790 ja sen rakennutti sotakamreeri Johannes Weckström. Kartanoon kuuluu samalta ajalta periytyvä ruutupuutarha ja puisto. Sotakamreeri Weckströmin kuoltua kartano siirtyi sukulaisten haltuun. Kauppias Jacob Kavaleff osti kartanon 1845 ja hänen jälkeläisensä, maanviljelysneuvos Jacob Kavaleff kehitti siitä merkittävän suurtilan. Maanviljelysneuvos oli erityisen kiinnostunut kasveista ja viljelystä. Hän tuotti siemeniä Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta ja kokeili uusia puu- ja pensaslajeja. Vuonna 1905 hän perusti Helsingin seudun ensimmäisen taimitarhan eksoottisille puu- ja pensaslajeille Nackböleen, joka tunnetaan nykyisin Niskalan arboretumina.

Kartanopuisto on restauroitu ja sen nykyilme on 1820-luvun suunnitelmien mukainen. Puistosta löytyy mm. vanhoja syreenilajikkeita ja kuusamia, erikoisen näköinen tataarivaahtera sekä kookas isolehtilehmus muiden jalojen lehtipuiden lisäksi. Kunnostustöiden yhteydessä puistosta on inventoitu liki sata erilaista koristekasvia, joista monet ovat Suomessa harvinaisia. Kartanopuiston lisäksi kartanoalueen keskellä olevalla mäellä on puistometsä, jonka vanhin puusto on osaksi peräisin Kavaleffien taimitarhan aikaisista koeistutuksista. Siellä kasvaa mm. tiettävästi Suomen paksuin punasaarni sekä myös Suomen suurin käärmekuusi, joka on nykyisin rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä.

Kavaleff myi kartanon 1917 Helsingin kaupungille. Kartanon päärakennus restauroitiin 1960-luvun alussa ja se toimi Helsingin kaupunginmuseon näyttelytilana vuodesta 1962 vuoteen 2013 asti. Nykyisin kartanon päärakennus on tyhjillään.