Samettisumakki

Samettisumakki (Rhus typhina) on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosista. Se kasvaa tavallisesti 2-5 metriä korkeaksi pensaaksi tai pieneksi puuksi, mutta alkuperäisillä kasvualueillaan se voi tulla kookkaammaksikin. Kotiseudullaan se on yleinen joutomaiden ja teiden varsien kasvi, jota viljellään myös pihoilla ja puutarhoissa. Se muodostaa juurivesoja ja leviää niiden avulla melko tehokkaasti.

Samettisumakin suomalainen nimi viittaa samettisen karvoituksen peittämiin oksiin. Sen lehdet ovat koristeelliset ja saavat syysvärin kaikissa keltaisen, oranssin, punaisen ja violetin sävyissä. Kesällä pienet vihreät kukat ovat pystyissä 20 cm pituisissa latvakukinnoissa, jotka emikasveilla muuttuvat myöhemmin komeiksi ja loistavanpunaisiksi tähkiksi. Samettisumakin hedelmä on punaisten karvojen peittämä marja, joka lehtien varistua jää kasviin pystyissä tertuissa.

Samettisumakki tuotiin Eurooppaan 1700-luvulla, ja on suosittu puutarhakasvi. Puutarhoissa samettisumakin alaoksat leikataan usein siten, että pensas muistuttaa pientä palmua. Samettisumakki on melko talvenarka, mutta paikoin sitä on viljelty myös Suomessa. Samettisumakki ei aiheuta iho-oireita myrkkysumakin tapaan, ja nämä kasvit kuuluvatkin eri sukuihin.

Kuvattu Wiurilan kartanon puistossa elokuussa 2013.