Jalavakasvit

Jalaviin (Ulmus) kuuluu 45 lajia, jotka kasvavat pohjoisella pallonpuoliskolla. Jalavat ovat korkeita, usein karhealehtisiä puita, jotka kukkivat keväällä ennen lehtien puhkeamista. Suomessa kasvaa luontaisena kahta lajia, vuorijalava (Ulmus glabra) sekä kynäjalava (Ulmus laevis). Molemmat lajit ovat myös yleisiä puistopuita.

Suomen metsien jalavaesiintymät ovat jäänne jääkauden jälkeiseltä lämpimämmältä hemiboreaaliseslta, atlanttiselta kaudelta, jolloin se on voinut olla melko runsaskin Etelä-Suomessa. Tämän takia jalavia kasvaa luonnossa vain muutamissa paikoissa, eikä se kuulu enää Suomen tavallisimpaan metsälajistoon. Luonnossa tavattavat jalavat ovat rauhoitettuja.

Jalavan puuaines on kovaa sekä sitkeää ja kohtuullisen hyvin lahonkestävää. Entisaikoina jalavaa käytettiin huonekaluissa, pyörien akseleissa, puolapuissa, myllynrattaissa ja kölipuissa.

Jalavien istutuksella on perinteitä jo 1500-luvulta lähtien. Ne ovat kuuluneet ja kuuluvat yhä niin meillä kuin muuallakin kulttuurialueiden maiseman elävöittäjiin muiden jalojen lehtipuiden tapaan.