Metsälehmus

Metsälehmus (Tilia cordata) kasvaa suuressa osassa Eurooppaa ja Englannissa sen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Suomessa se esiintyy luontaisesti Pietarsaari–Joensuu-linjan eteläpuolella. Metsälehmus voi kasvaa hyvinkin suureksi, järeärunkoiseksi ja lehtevälatvaiseksi puuksi. Metsälehmus voi saavuttaa yli 800 vuoden iän ja kasvaa yli 30 metriä korkeaksi. Metsälehmus voi saavuttaa Suomessa yli neljän metrin ympärysmitan yksirunkoisena ja suurimpien mitattujen monirunkoisten puiden tyvien ympärysmitat ovat olleet yli 6 metriä.

Metsälehmuksen runko on tumma, nuorten vesojen musta, ja sen oksat kaartuvat alaspäin. Se kasvattaa runsaasti tyvivesoja. Silmu on pullea ja tumma. Lehdet ovat pyöreän herttamaiset. Kasveja vähemmän tunteva saattaa sekoittaa nuoren lehmuksen pähkinäpensaaseen, jota kasvaa Suomen eteläosissa. Metsälehmus kukkii heinäkuussa, ja kukissa on voimakas huumaava tuoksu. Niiden siitepöly houkuttelee puoleensa mehiläisiä. Lehmus muodostaa Suomessa harvemmin varsinaisia metsiä. Lähinnä sitä esiintyy pieninä löyhinä puuryhminä muiden puulajien seassa. Metsälehmus on laajimmalle levinnein jalo lehtipuu Suomessa.

Metsälehmuksen puuaines on vaaleaa ja pehmeää, ja sitä käytetään veistoksiin ja puuleikkaustöihin, kuten esimerkiksi taulujen kehyksiin. Puu on helposti lahoavaa ja soveltuu siksi vain sellaiseen käyttöön, jossa se ei joudu alttiiksi säälle.

Metsälehmusta kutsutaan usein myös niinipuuksi. Lehmuksen kuori on kaksikerroksinen: päällä on kaarna ja sen alla on niintä. Niini hyvin sitkeää, ja aiemmin metsälehmuksella oli taloudellista arvoa merkittävänä niinen lähteenä. Puistolehmuksen ja erityisesti isolehtilehmuksen niini on hyvin haurasta ja heikkolaatuista. Metsälehmuksen niintä käytettiin sekä raakana että liotettuna. Niinestä tehtiin etupäässä köysiä ja virsuja, eteläisemmillä seuduilla niinilevyistä myös taiteltiin astioita. Venäjällä kudottiin niinestä myös mattoja rokos(k)oita, joista tehtiin säkkejä, kuleja (jauhokuli) sekä suhteellisen vedenpitäviä kuormapeitteitä. Näitä käytettiin suuria määriä myös Suomessa Venäjän vallan aikana.