Korpipaatsama

Korpipaatsama eli paatsama (Rhamnus frangula) on kotoisin Euraasiasta ja Pohjois-Afrikasta. Se kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta Lapin läänissä se on harvinainen. Korpipaatsamaa tavataan korpimailla, soiden reunamilla, purojen varsilla ja muilla kosteilla paikoilla.

Paatsama on harittavaoksainen pensas, joka kasvaa 2–6 metrin korkuiseksi. Joskus se kasvaa pieneksi puuksi, jonka halkaisija rinnan korkeudella on harvoin paksumpi kuin 10 senttimetriä. Puuaines on kellertävää ja ydinpuu oranssia. Leikkauspinta tuoksuu voimakkaasti samalta kuin tuomi. Paatsaman marjat ovat raakoina vihreitä, puolikypsinä punaisia ja kypsinä mustia. Kuori ja marjat ovat myrkyllisiä. Puun kuori on musta ja sileä, ja siinä on pieniä valkoisia täpliä.

Paatsama on ikivanha lääkekasvi. Sen kuori ja marjat sisältävät antrakinoniglykosideja mm. franguliinia ja glukofranguliinia. Niiden hajoamistuote emodiini ärsyttää paksusuolen seinämää ja vaikuttaa täten ulostuslääkkeenä. Kasvi on kuitenkin myrkyllinen runsaasti nautittuna. Kasvista saatavaa hiiltä on käytetty myös hienoimman ruudin valmistukseen. Värjäyksessä korpipaatsaman kuoresta saadaan keltaista väriä ja rautasuoloihin sekoitettuna mustaa. Kasvin lehdistä saadaan keltaista väriainetta ja ruosteen eri sävyjä, jotka rautasuoloilla muuttuvat mustaksi.

Paatsamasta on käytetty myös nimiä ”pajatin” ja ”koirankusipuu”.