Kontortamänty

Kontortamänty (Pinus contorta) on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Kontortamänty voi olla 30-40 metriä korkea, mutta yleensä paljon pienempi. Kotiseudullaan se tunnetaan myös nimellä Shore Pine.

Puun kaarna on tummanharmaa ja muistuttaa paljon metsäkuusta. Kontortamännyn neulaset ovat pidemmät ja vihreämmät kuin Suomessa yleisellä metsämännyllä. Neulaset ovat parillisia ja usein kiertyneitä, pituudeltaan 3-7 senttiä. Kävyt ovat samaten 3-7 sentin pituisia. Osa niistä on serotiinisia, eli ne avautuvat vasta, kun joutuvat korkeisiin lämpötiloihin (metsäpaloon). Tältä osin puu on samankaltainen kuin lähisukulaisensa banksinmänty, jonka kanssa se myös risteytyy helposti.

Suomessa ensimmäiset kontortamännyt istutettiin vuonna 1910 Mustilan Elimäkeen. Sittemmin kontortamäntyä on istutettu noin 10 000 hehtaarin alueelle ympäri maata lähinnä 1970-luvulla. Suomessa puu menestyy aina Pohjois-Lapissa asti. Nuori kontortamänty kasvaa nopeammin kuin metsämänty, kasvu kuitenkin hidastuu huomattavasti puun vanhetessa. Nopea kasvuvauhti mahdollistaa puun käytön puuteollisuuden raaka-aineena, se tuottaa myös 1,5 kertaa enemmän selluloosaa.

Amerikan tasankojen alkuperäiskansat ovat käyttäneet puuta tiipiinsä valmistukseen, joka on kodan kaltainen siirrettävä teltta. Tyypillinen Tiipii on rakennettu noin 15 nuoresta kontortamännyn rungosta. Keveytensä ja suoruutensa vuoksi puu sopi mainiosti tukipaalumateriaaliksi tähän tarkoitukseen, koska asumuksia siirrettiin usein pitkiä matkoja paikasta toiseen.

Kuvattu Viikin arboretumissa kesällä 2012.