Douglaskuusi

Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se saavuttaa yleisesti 60–75 metrin pituuden ja 1,5–4 metrin paksuuden. Suomessa Mustilan korkeimmat puut olivat vuonna 2012 vähän yli 40 metriä korkeita ja ne kasvavat edelleen. Douglaskuusi on maailman toiseksi korkeimmaksi kasvava puu punapuun (Sequoia sempervirens) jälkeen. Pisin tunnettu yksilö on 100,3 metriä pitkä ja paksuin läpimitaltaan 4,85 metriä. Douglaskuusi elää yleisesti yli 500-vuotiaaksi ja parhaimmillaan 1000-vuotiaaksi.

Douglaskuusen pihkainen runko on nuorena sileä, pihkarakkulainen ja väriltään tummanharmaa tai vihertävä. Vanhentuessaan ja paksuuntuessaan runko tulee uurteisemmaksi, siihen muodostuu leveitä, pyöreitä kaarnasuomuja ja se muuttuu väriltään punaruskeaksi. Neulaset ovat litteitä, kampamaisesti sivuille siirottavia ja kooltaan 20–35 mm pitkiä ja 2 mm leveitä. Neulasten alapinnalla on kaksi vaaleanharmaata ilmarakojuovaa.

Douglaskuusen kukinto on käpy. Suomessa douglaskuusi kukkii kesäkuussa. Riippuva käpy on 5–10 cm pitkä. Se kypsyy kukkimisvuonna ja irtoaa kokonaisena. Nuorta douglaskuusta luullaan usein pihdaksi (Abies), koska rungon kuori on sileä ja neulaset tuntuvat pehmeiltä. Ehkä nopeimmin douglaskuusen tunnistaa kävyistä ja niiden suojussuomuista. Puun kotiseudulla kerrotaan tarinaa suuresta intiaanipäälliköstä, joka mietiskeli puun juurella ja jota hiiret häiritsivät. Päällikkö ärähti niille kerran ja sitten vielä voimallisemmin. Hiiret pelästyivät ja piiloutuivat douglaskuusen käpyihin. Siellä ne ovat vieläkin piilossa. Vain hännät ja takajalat näkyvät.

Douglaskuusen puuaines on kauniin punertavaa ja se onkin eräs arvostetuimmista rakennuspuista. Sitä käytetään myös huonekaluihin ja on tärkeä raaka-aine laiva- ja veneveistämöillä. Puuaines on yksi havupuiden lujimmista ja erittäin lahonkestävää. Sahatavarakaupassa puusta käytetään usein kauppanimeä "Oregon Pine".

Suomessa douglaskuusi on parhaita vieraita puulajeja metsätalouskäyttöön ja menestyy hyvin Keski-Suomea myöten, ja vielä Etelä-Lapissakin lajin kasvattaminen on mahdollista. Koristepuuna sitä on käytetty melko vähän.

Kuvan puu kasvoi Niskalan arboretumissa syyskuussa 2012.