Strobusmänty

Strobusmänty (Pinus strobus) kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itäosissa. Se saavuttaa yleisesti 200 vuoden iän ja parhaimmillaan se saattaa elää jopa 400 vuotta. Strobusmänty on itäisen Pohjois-Amerikan korkeimmaksi kasvava puulaji. Sen tiedetään kasvaneen jopa 70 metrin pituiseksi. Tyypillisimmillään se kasvaa 30–50-metriseksi ja 1–1,6 metrin paksuiseksi. Suurimpien puiden runkotilavuus ylittää 30m3.

Strobusmännyn neulaset ovat viiden ryhmissä yhdessä samassa kääpiöoksassa. Ne ovat taipuisia, sinivihreitä, hienosti sahalaitaisia, 5–13 cm pitkiä. Strobusmännyn neulaset sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Kävyt ovat kookkaita, 8–16 cm pitkiä ja täysin avautuneena 4–5 cm leveitä.

Puuainekseltaan strobusmänty on vaaleaa, kevyttä ja sitä on helppo työstää. Puun järeyden vuoksi sahatavara on useimmiten täysin oksatonta ja sopii erinomaisesti rakennuspuusepäntuotteiden ja huonekalujen valmistukseen. Strobusmäntyjä kasvatetaan laajalti metsätaloudessa niiden luonnonvaraisella esiintymisalueella.

Irokeesit käyttivät muinoin puun sisäkuorta (jälsi) ravintonaan valmistamalla siitä pettuleipää. Puusta on tehty myös tervaa. Purjelaivojen aikakaudella strobusmäntyjen pitkiä ja suoria runkoja käytettiin laivojen mastopuina. Strobusmäntyjä viljellään maailmalla myös joulukuusiksi. Neulaset säilyvät puussa pitkään kaadon jälkeenkin. Puusta ei haihdu minkäänlaisia yhdisteitä ja tuoksuja huoneilmaan, joten ne sopivat myös allergikoille.

Erilaisia lajikkeita on jalostettu runsaasti koristekasvikäyttöön. Monet niistä ovat hidaskasvuisia kääpiölajikkeita.

Kuvattu Viikin arboretumissa kesällä 2012.