Metsätammi

Metsätammen eli tammen (Quercus robur) luontainen levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa. Suomessa metsätammi kasvaa tavallisesti 15-20 metriä, joskus jopa 30 metriä korkeaksi järeäksi puuksi. Metsätammi on Suomen ainoa luontainen tammilaji. Sitä esiintyy runsaimmin ns. "tammivyöhykkeellä" eli lounaisimmassa osassa maata ja etelärannikolla.

Suomen paksuimpana metsätammena on pidetty Piikkiössä sijaitsevaa, nykyisin jo lähes tuhoutunutta puuta, joka oli ympärysmitaltaan lähes 7,7 metriä. Sen on arvioitu olevan noin 1 000–1 200 vuotta vanha, mutta sen oikeaa ikä mahdotonta tarkalleen sanoa ja puu voi olla huomattavasti nuorempikin. Euroopan paksuin metsätammi kasvaa Ruotsin Smoolannissa. Kyseinen puu on suurimmalta ympärysmitaltaan 14 metriä. Pohjoismaiden vanhimman, Tanskassa kasvavan metsätammen arvioidaan olevan iältään noin 1 800 vuotta. Suomen suurin eli kiintotilavuudeltaan järein tammi lienee Kemiössä kasvava jättitammi, jonka ympärysmitta rinnan korkeudelta on 6½ metriä ja puun korkeus on 28 metriä. Metsätammi on Varsinais-Suomen maakuntakukka.

Täysikasvuisen metsätammen rungon kaarna on syväuurteinen ja väriltään tummanruskea. Pariliuskainen lehti on 10–15 cm pitkä ja se levenee tyvestä kärkeen päin mentäessä. Hedekukinto on riippuva, monikukkainen norkko, emikukinto on pysty, 2–4-kukkainen norkko. Suomessa metsätammi kukkii myöhään kevällä touko-kesäkuussa. Hedelmä on maljamaisen kehdon ympäröimä kova, 2–3 cm pitkä pähkinä eli terho. Tammenterhot ovat kypsiä eteläisen Suomen oloissa syyskuun lopulla, samaan aikaan ruskan kanssa. Puu pudottaa lehtensä talveksi, mutta ruskeat, kuolleet lehdet pysyvät nuorissa puissa usein kevääseen saakka.

Metsätammen puuaines on lujaa, kovaa ja hyvin painavaa. Pinta- ja sydänpuu erottuvat hyvin toisistaan. Sydänpuu on erittäin lahonkestävää ja sietää hyvin vettä. Ilmakuivan sahatavaran paino on noin 750 kg/m3. Nykyään metsätammea käytetään kovan, ruskean puuaineksensa vuoksi enimmäkseen huonekalupuuna sekä parkettina. Puuaines sisältää runsaasti parkkihappoja, minkä vuoksi rautaesineet aiheuttavat voimakkaan värjäytymisen puussa. Jos puun värjäytyminen koetaan haittana, niin metallikiinnikkeinä tulisi käyttää haponkestävää tai ruostumatonta terästä.

Tammella on tynnyripuuna ikiaikaiset perinteet. Aikaisemmin metsätammea käytettiin vahvuutensa ja suuren parkkihappopitoisuutensa vuoksi myös erittäin paljon puulaivojen rakennusaineena. Yhden suuren purjelaivan rakentamiseen tarvittiin noin 2 000 puuta. Metsätammi oli niin tärkeä strateginen raaka-aine, että esimerkiksi Ruotsin valtakunnan alueella se määrättiin kruunun omaisuudeksi jo 1500-luvulla. Puiden tai jopa niiden taimien kaataminen tai vahingoittaminen oli rangaistuksen uhalla kielletty.

Nuorien metsätammien kuorista on muinoin valmistettu nahan parkitusainetta. Tammen kuori on myös vanha rohdosaine, jota on käytetty muun muassa limakalvontulehduksiin. Metsätammen terhot ovat ravintorikkaita mutta maultaan karvaita ja sopivat huonosti siksi ihmisravinnoksi. Niitä on kuitenkin käytetty kahvin korvikkeena, ja ennen vanhaan terhoja syötettiin sioille. Tammenterhoista saa myös hyviä pyyhekumeja kun niistä ottaa kuoren pois ja kuivattaa ne. Metsätammella on paljon juurisieniä, ja näistä ehkä makoisimpia ovat tryffelit, joita kasvaa erittäin harvinaisina myös Etelä-Suomessa.

Tammen sukuisilla puilla on Euroopassa ikivanhat perinteet kansansaduissa ja -tarinoissa sekä mytologiassa. Niitä on pidetty kautta aikain voimallisena puina uskonnoissa, joissa ne tunnettiin mahtavimpien jumalien asumuksena. Maailmanpuu, Iso tammi, esiintyy myös Kalevalassa.

Etelä-Suomessa on pitkään siirretty luonnonvaraisia metsätammia puutarhoihin, ja se onkin suosittu piha- ja puistopuu. Metsätammi luo ympärilleen hyvin kauniin, ilmavan ja valoisan ympäristön. Puu saattaa kasvaa kuitenkin erittäin kookkaaksi, joten se kannattaa ottaa huomioon istutuspaikkaa valittaessa.

Kuvassa Espoon Träskändan yli 300 vuotias tammi, jonka ympäryysmitta on noin 5,5 metriä. Kuvattu kesällä 2012.