Embedded Files
1: MITÄ SINÄ HALUAT ELÄMÄLTÄSI?
Mitä eniten haluat elämässä. Olemme kaikki samanlaisia ihomme alla. Koska me kaikki tavoittelemme samoja asioita, intressimmekin ovat luonnollisesti samoja. Miksi sitten taistelemme toisiamme vastaan? Ostaminen ja myyminen. Yhteiskunnan eri luokat. Työnantajan intressien ja sinun intressiesi vastakkaisuus. Vauraus ja omistus. Mistä vauraus tulee? Miksi työ on yhteiskunnallista. Kukaan ei voi oikeutetusti väittää yhteisen työn tuotteita omikseen. Syy miksi ihmiset eivät omista tuottamaansa varallisuutta.
Jotkut ihmiset elävät voitoilla; toiset työskentelevät antaakseen nuo voitot heille. Kapitalismi on voiton tekemisen järjestelmä. Työväki tuottaa kaiken, muttei omista mitään. Miksi näin on. Kuinka työväestöltä ryöstetään sen tuotteet. Miksi rikkaiden omaisuus on varastettua omaisuutta. Kuinka peliä pelataan.
Miten sinua huijataan. ’Lain ja järjestyksen’ järjestelmä. Laki kieltää varkauden, mutta sallii kapitalistin ryöstää sinut. Miksi työväenluokat pakotetaan tekemään työtä kapitalistiluokalle. ’Vapaan sopimuksen’ valhe. Vapauden merkitys. Lailliset oikeudet yksi asia, mahdollisuudet toinen. Vapautesi ei ole palkkaasi suurempi. Laki ja hallinto ylläpitävät palkkajärjestelmää. Suurpääoma riistää kaikkia luokkia. Hallinto auttaa yhtä ihmisjoukkoa orjuuttamaan muut. Miksi me kannatamme sitä.
Onko se Jumalan tahto? Ovatko ihmiset tosiaankin pahoja? Mitä meille opetetaan kotona ja koulussa. Rahan palvonta ja omistamisen vimma. Ympäristön vaikutus luonteeseemme ja toimiimme. Onko meillä varaa olla hyviä? Kilpailu. Virhe, vääryys ja rikos. Laki ja hallinto. Miksi köyhä saa siitä pahimmat palat. Kapitalistisen järjestelmän hedelmät.
Työttömyyden syyt. Kapitalismia ei kiinnosta sinun hyvinvointisi. Työttömyys on työnantajan kädessä oleva ruoska. Voimmeko päästä eroon työttömyydestä? Kapitalismi tuottaa vain voiton takia. Liikatuotanto merkitsee alikulutusta. Miksi työttömyys, talouskriisit ja sodat kuuluvat voiton tekemisen järjestelmään.
Isänmaallisuuden peli. Ketä suojelet lähtiessäsi sotaan? Kodin ja isänmaan rakkauttasi käytetään hyväksi voiton tekemisessä. Kehittääkö sota henkilökohtaista urheutta? Nykyaikainen sodankäynti raukkamaista. Miksi tottelemattomuuteen tarvitaan enemmän rohkeutta kuin tottelemiseen. Aseistakieltäytyjä tarvitsee rohkeutta. Kuinka Yhdysvaltain presidentti huijasi kansan maailmansotaan, vaikka lupasi pysyä sodan ulkopuolella. Isänmaallisuudellasi lyödään rahoiksi.
Miksi kirkko ja koulu ovat aina herrojen ja vallanpitäjien puolella. ’Jumalan tahdon’ takana piilevät tyrannia ja sorto, tietämättömyys ja taikausko. Kaikki uskontokunnat ovat oikeuttaneet orjuuden ja maaorjuuden. Tänä päivänä kirkot kannattavat palkkaorjuutta, sotaa ja kaikkia vallitsevan järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia. Kirkko ja koulu ovat aina käskeneet tottelemaan keisaria. Valistuksen, vapauden ja oikeuden viholliset.
Oikeuden mahdottomuus riiston järjestelmässä. Herran ja orjan välillä ei voi olla tasa-arvoa. Materiaaliset intressit määräävät käyttäytymistä. Haluatko työnantajasi toimivan vastoin omia intressejään? Miksi intressinne ovat ristiriidassa. Laillinen oikeus ei ole sokea; päinvastoin se tekee hyvin selkeän eron rikkaan ja köyhän välillä ja toimii sen mukaan. Tuomarit ovat ihmisiä: heidän tunteensa ja asenteensa määrittyvät heidän sosiaaliryhmänsä ja luokkansa mukaan. Pääoman ja työväen välillä vallitsee sota; voitko odottaa oikeutta sodassa? Luokkaoikeuden havainnointia. Chicagon Haymarketin tapahtumat. Mooneyn tapaus. Sacco ja Vanzetti. Lavastukset ja oikeusmurhat luokkaoikeuden menetelminä.
Kristinusko on voittanut maailman kumoamalla Kristuksen. Kirkot saarnaavat kristillistä elämää, mutta saavat aikaan sen, että sellaisen eläminen on mahdotonta. Sinut julistettaisiin hulluksi tai rikolliseksi, jos yrittäisit seurata Nasaretilaisen ohjeita edes yhden päivän. Kristinusko on suurinta tekopyhyyttä: se oikeuttaa ja ylläpitää kaikkea sitä minkä Jeesus tuomitsi. Muut uskonnot tekevät samaa.
Molemmat haluavat muuttaa sinut lain voimalla. He pitävät sinua pahana eivätkä anna sinulle mahdollisuutta olla hyvä. Miten olosuhteet pakottavat ihmiset toimimaan huonosti. Rikos ja rangaistus. Voiko laki parantaa rikollisen ja estää rikollisuutta? Miksi vankilamme ovat täynnä. Milloin vääryys on laillista ja milloin se on laitonta. Laillinen rikollisuus kannattaa. Laittomasta rikollisuudesta rankaiseminen on tuottavaa liiketoimintaa. Mistä laissa on kyse. Kapitalismi vie ilon elämästä ja tarvitsee siinä avukseen hallintoa. Orjamoraalimme. Ero entisaikojen ja nykyisyyden välillä: aiemmin rosvojoukot palkkasivat aseistettuja joukkoja pakottamaan ihmiset antamaan heille omaisuutensa. Nykyään hallinnointi hoitaa asian helpommin: orjat ’kasvatetaan’ kuvittelemaan itsensä vapaiksi ja itsenäisiksi. Herraluokan kannattaa pitää sinut huijattuna poliittisen pelin avulla.
Liitossa on voimaa. Työväen järjestöt kiellettiin aiemmin lailla. Nyt herrat käyttävät muita menetelmiä. He tekevät kaikkensa pitääkseen työläiset heikkoina ja hajallaan. Miksi pomo pelkää vahvaa työväen liittoa. ’Intressien yhteneväisyyden’ valhe. Miten siihen lankeat. Työväen johtajat pelaavat kaksinaamaista peliä. Herrojen intressien palveleminen. ’Työn arvokkuus’. Miksi lakot hävitään.
Missä on todellinen voima? Hallinnon valta ja kapitalistiluokka. Herrojen vahvuus johtuu vain sinun typeryydestäsi. Mitä tapahtuisi, jos kieltäytyisit palvelemasta heitä? Ero todellisen ja luulotellun vallan välillä. Niillä jotka ruokkivat maailman on todellinen valta. Työväen taloudellinen voima.
Monenlaista sosialismia. Voidaanko kapitalismi lakkauttaa lainsäädännöllä? Marxilaisen sosialismin kohtalokkaat ristiriidat. Kapitalismin muuttaminen sosialismiksi politiikan avulla. Miksi se on mahdotonta. Vaaleilla valitun sosialistin muodonmuutos. Politiikan turmelevat vaikutukset: ei voi sukeltaa suohon ja pysyä puhtaana. Sosialistien kompromissit ovat eliminoineet sosialismin sosialistipuolueista. Sosialistit maailmansodassa. Sosialistihallitukset. Mitä sosialistit ovat saaneet aikaan Saksassa, Ranskassa ja muissa maissa. Sosialistien ’menestys’ on sosialismin tappio.
Venäjän vallankumous merkittävämpi kuin Ranskan suuri vallankumous. Asteittainen kasvu. Tsaarin hallinto. Aiempien libertaarien ja vallankumouksellisten toiminta 1917 vallankumouksen valmistelussa. Venäjän nuorison idealismi. Näennäisesti häviöön tuomittu taistelu voittaa lopulta. Vuoden 1905 vallankumouksen epäonnistuminen. Helmikuun 1917 vallankumouksen onnistuminen.
15: HELMIKUUN JA LOKAKUUN VÄLISSÄ
Massatapahtuma New Yorkissa. Negatiivinen ja positiivinen vapaus. Miksei vapaus jostakin riitä: vapaus johonkin välttämätöntä. Venäjän massoja ei huijattu paperioikeuksilla. He vaativat sodan lopettamista; he halusivat maan ja raadantansa tuotteet. Väliaikaishallitus puhuu uudistuksista. Kansa ei piittaa hallituksesta: sotilaat lähtevät rintamalta, maatyöläiset ottavat maan haltuunsa ja työläiset ottavat vastuun teollisuudesta. Todellinen yhteiskunnallinen vallankumous tapahtuu massojen suoran toiminnan avulla. Neuvostot ja eri poliittiset puolueet.
Puolueen alkuperä. Marxin ja Leninin seuraajat. Mitä bolsevikkien sosialismi tarkoittaa. Ero anarkistien ja bolsevikkien välillä. Bolsevikkien tavoitteena saada aikaan oman puolueensa diktatuuri. Bolsevikit käyttävät anarkistisia menetelmiä saavuttaakseen päämääränsä. Motiivien merkitys. Bolsevikkien motiivit käyttää anarkistisia menetelmiä. Miksi bolsevikit luopuivat noista menetelmistä heti valtaan päästyään. Bolsevikkien kavaluus ja vaino.
17: VALLANKUMOUS JA DIKTATUURI
Venäjän vallankumouksen tavoitteet; sen luonne ja toiminta. Kuinka massat itse toteuttivat vallankumouksen. Bolsevikkipuolueen päämäärät. Miksi vallankumous ja diktatuuri ovat eri asioita. Diktatuuri vallankumouksen vastakohtana.
Bolsevikkien diktatuurin todellinen luonne. Sen enempää proletariaatti kuin kommunistinen puoluekaan ei ole diktaattori. Lenin puoluettaan vahvempi. Todellinen yhden miehen diktatuuri. Mitä sillä saavutettiin. Tsekan ja punaterrorin tukema bolsevikkien itsevaltius. Itsenäisen mielipiteen ilmaisusta rangaistaan. Taloudellinen katastrofi. Älyllinen ja kulttuurinen pakkopaita. Uusi talouspolitiikka paluuta kapitalismiin. Bolsevikkien ammattiliitot. Venäjä muuttuneena jättimäiseksi vankilaksi. Diktatuurin tuhoisuus vapaudelle ja vallankumoukselle.
19: ONKO ANARKISMI VÄKIVALTAA?
Kapitalismi ja hallinto kannattavat epäjärjestystä ja väkivaltaa. Anarkismi kannattaa päinvastaista. Miksi anarkistit ovat joskus turvautuneet väkivaltaan. Jos kannatat hallintoa, älä teeskentele järkyttyväsi yksittäisestä väkivallasta. Kieltäytyminen pakkovallasta ainoa rehellinen vastalause väkivaltaa vastaan.
Voisimmeko tulla toimeen ilman hallintoa? Mitä tapahtuisi, jos me lakkauttaisimme sen? Olemassaolon välineiden yksityisomistuksen tulisi häipyä yhdessä hallinnon kanssa. Taloudellinen tasa-arvo johtaa vapaaehtoiseen kommunismiin, joka on kommunistista anarkismia. Perustava ero vapaan ja pakollisen kommunismin välillä.
Mikä rooli hallinnolla on sinun elämässäsi? Ihminen sosiaalinen olento: hänen halunsa ja taipumuksensa suuntautuvat kohti yhteenliittymistä ja yhteistyötä. Suurin osa ongelmista johtuu sorrosta ja epätasa-arvosta. Rikollisuus pakkovallan laillinen jälkeläinen. Miten anarkistit kohtelisivat rikollisia.
22: TOIMIIKO KOMMUNISTINEN ANARKISMI?
Tasa-arvoisten mahdollisuuksien luonne. Yhteisomistus ja osallistuminen. Laiskuus viittaa siihen, että oikea ihminen on väärässä paikassa. Vapaus tarkoittaa erilaistumista, se tekisi elämästä mielenkiintoisempaa ja rikkaampaa.
23: MUUT KUIN KOMMUNISTISET ANARKISTIT
Lyhyt katsaus mutualismiin ja individualistiseen anarkismiin.
Me olemme yhä barbaareita kansakuntien taistellessa toisiaan vastaan sen sijaan että taistelisivat yhteisen asian puolesta. Meistä tulee sivistyneitä vain, kun luokkataistelu loppuu. Elämän herrat ovat päättäneet säilyttää herruutensa. Miksi vallankumous on väistämätön.
Hallinto ja kapitalismi, vaikka ovatkin vääriä, jatkavat olemassaoloaan, koska sinä uskot niihin ja kannatat niitä. Aiemmin yleisesti hyväksyttyjen instituutioiden tuomitseminen nyt. Kapinointi on sokeaa; vallankumous on kapinointia, joka on tullut tietoiseksi päämääristään. Yhteiskunnallisen vallankumouksen luonne.
Nykyaikainen vallankumous ei tarkoita barrikaadeja. Työväen ’historiallisen tehtävän’ virheellinen käsitys. Ei tehtävä vaan työläisten intressi vapauttaa itsensä. Ero poliittisen ja yhteiskunnallisen vallankumouksen välillä. Aivot siinä missä kädet.
27: TYÖVÄEN JÄRJESTÄYTYMINEN VALLANKUMOUSTA VARTEN
Tuotanto, jakelu ja kommunikaatio olemassaolon peruslähteinä. Yleislakko yhteiskunnallisen vallankumouksen alkusoittona. Miksi suurin osa lakoista hävitään. Nykyisten ammattiliittojen väärät periaatteet ja tehoton toiminta. Työpaikkakomitea järjestäytyneen työväen yksikkönä. Teollisuuden haltuunotto.
Vallankumouksen voima ei ole armeijoissa vaan teollisuudessa. Oikeudenmukaisuuden rooli. Miksi yhteiskunnallinen vapaus riippuu vapaudesta ja tasa-arvosta.
Kulutuksen järjestäminen. Tasajako. Rahan hyödyttömyys. ’Se joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä’ – ilkeän periaatteen pahat seuraukset. Paikallinen turvallisuus ja terveellisyys. Idealismin ylivertainen merkittävyys vallankumouksessa.
Teollisuus uudelleenrakentamisen aikana. Teollisuuden sosialisointi poistaa kapitalistisen järjestelmän monet monimutkaiset ongelmat. Enemmän työväkeä myynnissä kuin tuotannossa. Hajauttamisen tärkeys. Vallankumouksessa olevan maan on tultava omavaraiseksi. Pienimuotoinen tuotanto ja kotiteollisuus.
Mistä muodostuu vallankumouksen todellinen voima. Tehdas- ja sotilaskomiteat ovat vallankumouksellisen puolustuksen ja toiminnan päälähde. Vastavallankumouksellisten kohtelu. Tukahduttamisen ja terrorin tuhoisuus. Parasta puolustusta on vapaus ja tasa-arvo.
Alexander Berkman (1870 - 1936)
ANARKISMIN AAKKOSET julkaistiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa vuonna 1929 Vanguard Pressin toimesta nimellä Now and After: The ABC of Communist Anarchism. Teos koostui kolmesta osasta: "Now", "Anarchism" ja "The Social Revolution". Tämä suomennos sisältää Berkmanin teoksen kokonaisuudessaan.
Suomennos on tehty Berkmanin kirjojen What is Communist Anarchism (Phoenix Press, London 1989) ja ABC of Anarchism (Freedom Press, London 2000) sekä internetissä olevan version pohjalta, joka löytyy seuraavilta kahdelta sivustolta:
"Anarchy Archives - An Online Research Center on the History and Theory of Anarchism":
http://dwardmac.pitzer.edu/anarchist_archives/bright/berkman/comanarchism/whatis_toc.html
ja "libcom.org":
http://libcom.org/library/what-is-anarchism-alexander-berkman
Teoksen suomentamiseen osallistuivat Anarkismiwikin kääntäjäkollektiivi, Mika Iisakka, Ari Vakkilainen ja Ulla Vehaluoto
Suomennoksen tarkisti ja saattoi lopulliseen muotoonsa Ulla Vehaluoto
Kirja ilmestyi 2008 Työväen Tuotantokomitean julkaisemana.
Page updated
Google Sites
Report abuse