Hemma hos Rastachef -ravintolan perustaja ja rastakokki Lasse Örtsäter on alunperin Ruotsista. Suomeen ja Tammisaareen hän tuli 27 vuotta sitten suomalaisen vaimonsa ansiosta. Lasse on ollut vegaani ja rastakokki jo nuoresta iästä lähtien.
– Olen ollut vegaani teini-ikäisestä lähtien. Aloin laittaa ruokaa itselleni, kun muutin kotoa 17-vuotiaana Tukholmaan. Alkuun ei ollut helppoa itse laittaa ruokaa, kun äiti ei ollut apuna, mutta pikkuhiljaa aloin kuitenkin oppia.
Noviisina ravintola-alalle
Lassen ensimmäinen kokemus ravintolaalalta oli varsin jännittävä.
– Sain kuulla, että tukholmalaiseen kasvisravintolaan haettiin kokkia ja päätin hakea paikkaa. Sain valmistaa koepäivällisen ravintolan omistajalle, joka piti sitä niin herkullisena, että palkkasi minut saman tien ravintolaansa kesän ajaksi. Yllättäen sain ravintolan hoitaakseni heti omin päin, sillä omistaja oli avaamassa samanaikaisesti toisenkin ravintolan. Siinä sain aikamoisen haasteen, enhän tiennyt mitään ravintola-alasta. Kaikki sujui kuitenkin aika hyvin.
Lasse kertoo siirtyneensä kasvisruokaan, koska hän oli sairaalloinen lapsena.
– Vilustuin vähän väliä ja minulla oli jatkuvasti erilaisia terveysongelmia. Kun olin 12–13-vuotias, aloimme miettiä, mitä vaivoille voisi tehdä ja voisiko ruokavalio vaikuttaa terveyteen. Aloin siirtyä kasvisruokaan. Se auttoi ja pian pääsin eroon terveysongelmistani.
– Lopulta 17-vuotiaana siirryin täysin vegaaniksi. Silloin 1980-luvun alussa se oli vielä aika epätavallista ja ravintoloista oli vaikea löytää kasvisruokaa. Nyt tilanne on onneksi muuttunut paremmaksi.
Catering- ja ravintolayritys Tammisaaressa
– Vuonna 2002 perustin vegaaniruokaan erikoistuneen catering-yrityksen, Rastachefin. Alussa valmistimme ruokaa pääasiassa erilaisissa festivaalitapahtumissa, kuten Ruisrockissa ja Ilosaarirockissa. Kiersimme koko kesän festivaalilta toiselle. Työ alkoi myös poikia yhä enemmän catering-tilauksia häihin ja erilaisiin juhliin.
– Hemma hos Rastachef -ravintolan toiminta alkoi kuusi vuotta sitten, kun sain vuokrata kaupungilta sopivan tilan kirjastoaulan vierestä. Saimme sisustaa alunperin tylsän asiallisen tilan viihtyisäksi värikkääksi ja tunnelmaltaan viidakkomaiseksi rastaravintolaksi.
Rastaruokaa Jamaikalla
– Myös rastaruokaan tutustuin jo teiniiässä. 18-vuotiaana tein ensimmäisen matkan Ruotsista Jamaikalle rastafariystäväni kanssa.
– Rastafarien ruokavaliosta käytetään nimitystä I-tal (tai Ital). Se on kasvisruokaa, jonka raaka-aineet tulisi oikeastaan viljellä itse - silloin tietää tarkkaan, mitä syö. Jamaikalla moni rastafari harrastaa pienimuotoista kasvisten kotitarveviljelyä. Sen lisäksi syödään paljon hedelmiä ja kookosta. Kookosvesi ja sen lisäksi riisi ja pavut kuuluvat keittiön perusraaka-aineisiin, joista käytetään yleisnimitystä “rice and peas” (riisiä ja herneitä). Ne muodostavat ruoan perustan. Sen lisäksi on vihreitä lehtivihanneksia, kuten pinaattia muistuttava Karibialla yleisesti käytettävä calalou-kasvi. Tavallisia ovat myös leipäpuun hedelmät, ackee-hedelmät, jamssi ja bataatti.
– Jos Jamaikalla haluaa parasta ruokaa, silloin pitää käydä rastaravintoloissa. Niissä ei hienostella, mutta raaka-aineet ovat hyvälaatuisia ja tuoreita, ja ruoat hyvänmakuisia. Ruoka on oikeaa, terveellistä ruokaa, joka sisältää kaiken, mitä ihminen tarvitsee. Lisukkeena on vielä vähän salaattia, kaalia tai jotain sen tyyppistä.
– Kävimme Jamaikalla yhdessä ravintolassa, josta pidin aivan erityisesti ja jossa tutustuimme ravintolan omistajaan, vanhempaan naiseen. Siellä sain oppia valmistamaan perinteistä jamaikalaista ruokaa kuten “rice and peas”. Minä puolestani esittelin “omaa” vegaanista ruokaani kuten vegaanimajoneesia. Jaoimme tietoa omista ruoanlaittotavoistamme ja saimme molemmat oppia toisiltamme. Mikä hienointa, yhteytemme on säilynyt pitkään. Olen käynyt Jamaikalla useita kertoja sen jälkeen, viimeksi vähän ennen pandemiaa.
– Pidän ruokaa oikeastaan aurinkoenergiana, joka on muuntautunut ruoaksi. Kaikki mitä syömme tulee auringosta, se on siis ruokaa auringon vaikutuksesta. Aikaisemmin olen itsekin viljellyt paljon ruokaa. Meillä oli 25 neliön kasvihuone ja aika paljon viljelyä avomaalla. Silloin olimme monta kuukautta vuodessa miltei omavaraisia. Mieleni tekisi viljellä edelleen, mutta aika ei riitä siihen ravintolatolatoiminnan lisäksi.
Veganismi - ihmisen paras ja vaikuttavin ekoteko
– Yritämme houkutella asiakkaitamme tänne kokeilemaan kasvis- ja vegaanista ruokaa ja huomaamaan, kuinka hyvän makuista ja täyttävää se on ja kuinka hyvältä olo tuntuu, kun sitä syö, Lasse Örtsäter kertoo.
– Olemme vegaaneja ja missionamme on saada ihmiset syömään hyvää ja terveellistä ruokaa. Kasvisten, hedelmien ja mausteiden valtava monipuolisuus antaa mahdollisuuden mitä erilaisempiin ruokalajeihin ja makuyhdistelmiin.
– Avasimme ravintolan kuusi vuotta sitten. Meillä oli vähän onnea, sillä juuri niihin aikoihin tuli filmejä kuten Cowspiracy (lihan tuottamisesta), sitten Seaspiracy (kalataloudesta) ja pian The Game Change, jonka aiheena on veganismi. Nämä elokuvat pistivät monet miettimään ruokailuaan tarkemmin. Vegaanina eläminen on paras ekoteko, minkä yksittäinen ihminen voi tehdä.
– On selvää, ettei ruokavaliota noin vain voi muuttaa täysin erilaiseksi. Ruoka on enemmän kuin vain ravinteita, sillä siihen liittyy niin paljon perinteitä, muistoja ja tunnelatauksia. Perheissä on omat tavat, eri seurassa ruoat voivat olla erilaisia. Tarjoamme mahdollisuuden maistaa erilaisia ruokalajeja ja makuja, jotka auttavat siirtymään vegaanisiin ruokiin. Ruoan täytyy maistua hyvälle. Monet asiakkaistamme tulevat yhä uudestaan ja kertovat, kuinka hyvin he voivat ja kuinka vatsa voi hyvin. He ovat pirteitä ja iloisia.
Ravintolan toiminta nyt
– Onhan tämä ollut aikamoista taiteilua, kun viime vuosina on tullut kriisiä kriisin perään, Lasse toteaa.
– Riskejä on pakko ottaa. Nyt juuri raaka-ainehinnat ovat nopeassa nousussa ja joidenkin tuotteiden saatavuus on heikentynyt mm. kuljetusvaikeuksista johtuen. Hintapaineita on, mutta niitä on vaikea siirtää hintoihin. Haluamme pitää hinnat niin kohtuullisina, ettei hinta muodostuisi esteeksi vegeruokaan tutustumiselle. Ennen korona-aikaa meillä oli paljon cateringmyyntiä, joka onneksi on alkanut piristyä.
– Onneksi olemme saaneet paljon julkisuutta viime aikoina, kun meidät nimettiin vuoden parhaaksi lounasravintolaksi Tammisaaressa. Piristymistä on myös saanut aikaan meistä keväällä kirjoitetut artikkelit Hufvudstadsbladetissa ja paikallislehti Västra Nylandissa. Ravintolamme on tullut entistä tunnetummaksi.