Pedagoginen dokumentointi tarvitsee taakseen ennen kaikkea henkilöstön sitoutumista, jotta dokumenttien tarkastelulle ja reflektoinnille luodaan arkeen aikaa, ryhmälle sopivat rakenteet ja rutiinit. Esimerkiksi ryhmän tuumaustauko tulee suunnitella osaksi viikko-ohjelmaa, jotta se lähtee toteutumaan osana arjen toimintatapoja.
Jotta pedagogisen dokumentoinnin prosessi toteutuu arjessa, tulee tavoitteellista dokumentointia suunnitella. Kuka ja ketkä dokumentoivat, mitä ja milloin, millä menetelmin tai välinein ja missä tilanteissa. Espoossa pedagogisen dokumentoinnin toteuttamista suunnitellaan ja arvioidaan ryhmäsuunnitelmiin. Ryhmäsuunnitelma on suunnittelun ja arvioinnin väline, jonka avulla tiimi pystyy reflektoimaan mm. toiminnan tavoitteita ja sisältöjä suhteessa lasten tarpeisiin, ideoihin ja mielenkiinnon kohteisiin.
Kun suunnitellaan, toiminnasta tulee usein myös säännöllistä. Säännöllinen dokumentteihin palaaminen antaa tulevalle pedagogiselle toiminnalle suuntaviivoja. Mikä juuri näille lapsille ja tälle yhteisölle näyttäytyy merkityksellisenä ja olennaisena kasvun ja kehityksen näkökulmasta? Mitä kohti on tarkoituksenmukaista yhdessä kulkea, dokumenteista saadun tiedon avulla? Mikä toiminnassa säännöllisen pedagogisen dokumentoinnin myötä muuttuu ja muokkautuu? Ja toisaalta, mikä jo onnistuu ja toimii?