2.2. Musiikkitoiminta

Musiikkitoiminta

Jokaisena vuosikymmenenä on tässäkin katsauksessa korostettu musiikkiin merkitystä ja ihan syystä. Musiikki läpäisee ja rikastuttaa seurakunnassa kaikki työalat ja ikäryhmät. Monille yhteislaulu antaa voimakkaimman kokemuksen osallisuudesta. Musiikki tuo toimintaan mukaan myös melkoisen määrän ’vapaaehtoisia’, kuorolaisia ja soittajia; se tuo kirkkoon ja kirkon sanoman ääreen ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten kirkolle tulisi. Kirkkomme on, kuten jo todettiin, akustiikaltaan Vuosaaren paras konserttisali ja seurakunnan musiikkitilaisuudet tärkeä osa paikallista kulttuurielämää.

Seurakunnallemme oli iso asia, että Riitan Hirvosen työtoveriksi saimme v. 1997 toisen laadukkaan kanttorin Teija Tuukkasen (kuvassa). Heidän sijaisistaan 2000-luvulla pitkäaikaisimpia taisivat olla Heikki Hinssa, Noora Nykänen ja Elina Rantamäki. Tilaisuuksien ja päällekkäisyyksien ruuhkassa tarvittiin luonnollisesti usein myös kesä- ja keikkakanttoreita.

Kanttorit olivat avainasemassa JUMALANPALVELUS- JA TOIMITUSUUDISTUKSESSA. Teija oli motivoitunut ja perehtynyt uuteen jumalanpalvelusmusiikkiin ja eri sävelmäsarjoihin samoin kuin toimitustenkin uuteen musiikkiin, joten hän oli hyvä lisä työyhteisöömme ja kehittämistyöhön. Mielestäni kirkkokansa Vuosaaressa tulikin melko hyvin mukaan uudistuneeseen liturgiaan ja oppi avaamaan luontevasti virsikirjaan loppuun liitetyn uuden osion sivut 879–1280: Jumalanpalvelusten tekstejä ja lauluja. Jumalanpalvelusten kaavat. Kirkolliset toimitukset.

Jumalanpalveluksissamme on aika tiheästi ollut laulajia, soittajia ja erilaisia kokoonpanoja palvelemassa, mutta muutenkin musiikkielämä jatkui vilkkaana. Kirkkoherra-aikanani oli toiminnassa kolme kuoroa: VUOSAARI-KUORO, UUSI LAULU-KUORO ja JUNIORKUORO. Vuosaari-kuoroa harjoitutti ja johti Riitta ja se avusti messuissa ja esiintyi seurakunnan tilaisuuksissa, mutta myös vieraili usein vanhainkodeissa. Uusi laulu –kuoroa harjoitutti Merirasti-kappelilla ja sitä johti Teija; kuoro esitti yleensä uudempaa laulumusiikkia ja etupäässä seurakunnan tapahtumissa. Juniorkuoro oli tarkoitettu 7-12 -vuotiaille tytöille ja pojille ja kuoroa johti Teija tai välillä Riitta tai Elina.

Isoihin ja vaativiin kuorokonsertteihin Riitta kokosi ja harjoitutti KANTAATTIKUORON niin monta kertaa, että se ainakin minun mielessäni muuttui loppuvuosina projektiryhmästä yhdeksi seurakunnan omaksi vakituiseksi ja laadukkaaksi kuoroksi. Mieleen tulevat vuodelta 2008 Mozartin Requiem, Vuosaaren kantaattikuoron ja järvenpääläisen Canzonetta Nova-kuoron sekä upeiden solistien konsertti, joka täytti kirkon ääriään myöten, tai vuodelta 2007 Buxtehude – konsertti tai vuoden 2006 lokakuun juhlaviikkojen Avajaiskonsertti: Mozartin Laudate Dominum ja Missa brevis. Händelin Messiaskin taisi päästä jossain konsertissa hienosti esiin – no, siinä taisi olla remmissä Tapiolan Kamarikuoro.

Yhteistyötä paikallisten kuorojen, kuten naiskuoro Discantus ja Helsingin Lauluveljet (ent. Vuosaaren Mieslaulajat + ent. Kalevan laulajat), sekä musiikkiopiston kanssa jatkettiin. Ne antoivat hienon lisänsä messuihimme, yhteisvastuukonsertteihin ja muihinkin seurakunnan musiikkitilaisuuksiin. Erilaisia erillisiä KONSERTTEJA ja konserttisarjoja on ollut jokaisena toimikautena useita: mm. ’Kirkko soikoon’ –viikoilla, Itä-Helsingin kulttuuriviikoilla, oman seurakunnan juhla- ja tapahtumaviikoilla, kesäisin ’Säveliä suviyössä’ – ja ’Metrolla musiikkiin’ –sarja, Anssi Hirvosen kokoamat Sibelius-Akatemian oratorioluokan konsertit sekä vuosaarelaisten kuorojen suuret yhteiskonsertit.

Näiden lisäksi muistelen ilolla kahta musiikkielämän piristysruisketta. Toinen oli Vuosaaren METROTYTÖT, jonka Riitta perusti v. 1996 kolmen vuosaarelaisen musiikkiopettajan (Eija Toivio, Leena Turunen, Ulla–Maija Kahila) kanssa. Säestäjinä saattoivat mukana olla myös Riitta Ingelin ja Anna-Liisa Väkeväinen. Ryhmä esitti svengaavasti ja ilmeikkäästi ikivihreitä lauluja niin seurakunnallisissa kuin muissakin tilaisuuksissa. Toinen oli laulu – ja soitinyhtye TINTIT, jossa mukana oli mm. Hirvosia, Teija ja Johanna-pappi. Tintit riemastutti esiintymisellään ja asuillaan lasten ja perheiden konserteissa meillä ja muualla. Joskus mukana oli myös Juniorkuoro.

Kun muistamme Tintit, Teijan vetämät lasten ja perheiden lauluaamut Albatrossissa, lukuisat lasten ja koululaisten konsertit kirkossa sekä nuorten bänditoiminnan, voidaan todeta, että musiikki onnistui tavoittamaan runsaasti erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Jo jumalanpalvelukset ovat aina myös musiikkitapahtumia, mutta niiden lisäksi seurakunnan erilaisiin musiikkitilaisuuksiin osallistui vuosittain keskimäärin yli 5000 ihmistä. Adventtikonserteissa tai Kauneimmat joululaulut – tilaisuuksissa, joissa myös seurakunnan sanoma on ollut vahvasti esillä, on yhä uudelleen ollut sadoittain ihmisiä kuulemassa ja laulamassa.

Syytä on muistaa myös ’Virsikirja tutuksi’ - ja ’Laula kanssamme’ – SARJAT, jotka jatkuivat kirkkoherra-kaudellani ja joissa virsien lisäksi tutuiksi tulivat myös eri herätysliikkeiden laulukirjat, maakuntalaulut ja vanhat koululaulut. Riitta saattoi hyödyntää niissä keräämäänsä tietoa ja hyviä juontajan ominaisuuksiaan. Hän väittelikin tohtoriksi vuonna 2009 ja väitöskirjan aihe ja nimi oli ”Ystävä sä lapsien. Lasten virret ja hengelliset laulut suomenkielisissä kokoelmissa 1824–1938 ja niiden vaikutus vuoden 1938 virsikirjaan”.

Siirry kappaleeseen Aikuistyö: opetusta, keskustelua, rukousta ja kulttuuria