3. Tervaluoto, Stina-laiva ja Merihiekka

Tervaluoto ja Stina-laiva

Kesällä iso osa toiminnasta siirtyy sisätiloista ulos, leireille ja retkille. Merellisessä kaupunginosassa erityisesti rannat ovat tärkeitä. Jo 1966 Asuntosäästäjät ry. antoi seurakunnalle kesäpaikan Tervaluodosta, jossa heti ensimmäisenä kesänä järjestettiin poika-, tyttö- ja partioleirit. Lasten päiväsiirtola taas keräsi kymmeniä lapsia Rastilan majalle, nykyisen leirintäalueen alueelle. Seurakuntamme kiistaton erikoisuus ja vetonaula ensimmäisinä vuosina ja kesinä oli kuitenkin oma Stina-laiva.

Virkistyskotiyhdistyksen nimiin oli Porvoosta hankittu hiekkajaala, joka kunnostettiin ja sisustettiin talkoilla sellaiseksi, että meillä oli kesän -67 alussa merikelpoinen ja valmis liikkuva ”kesäkoti”. Lukuisat olivat ne ihmiset ja myös yhteisöt, jotka kokivat ikimuistoisia retkiä ja tapahtumia laivalla. Kerron niistä tarkemmin tuonnempana seurakunnan toimintaa kuvatessani.

Runsaasta käytöstä huolimatta laivan ylläpito nieli rahaa ja voimavaroja siihen tahtiin, että se oli lopulta vuonna 1973 myytävä Englantiin. Stinan kotisatama meille kuitenkin jäi. Kirkkovaltuusto oli nimittäin 1968 luovuttanut Vuosaaren seurakunnan käyttöön merenrantakiinteistön Ramsinniemestä, Ramsinniementie 32. Kerrassaan upea paikka; tosin rakennukset, entinen kesähuvila ja rantasauna, olivat kyllä aika vanhoja ja vähän ränsistyneitä.


Merihiekka

Merihiekka tällaisenaankin alkoi heti palvella seurakuntaa lasten kesäleirien, rantatapahtumien ja monenlaisten kokoontumisten paikkana. Alue koheni vielä huomattavasti, kun vuosina 1975–76 Merihiekkaan rakennettiin uusi kerhorakennus ja vahtimestarin asunto sekä korjattiin sauna (paljon myöhemmin myös vanha huvila remontoitiin rakennussuojelun määräyksiä noudattaen). Reino Lammin-Soilan suunnittelemat uudet tilat vihittiin käyttöön 21.5.1976.

Kirkkoherran ja neuvoston esityksestä Merihiekasta tuli seurakunnan oma ympärivuotinen toimipiste eikä vain yksi seurakuntayhtymän tai kesäkotiyhdistysten kesäkodeista. Syksystä kevääseen Merihiekka on ollut lähinnä koulutus- ja kokouspaikka, jota oman seurakunnan lisäksi myös naapuriseurakunnat, seurakuntayhtymän ja hiippakunnan väki sekä muut yhteisöt ovat voineet hyödyntää. Monet erilaiset juhlat, keskusteluryhmät, ulkoilutapahtumat, sauna- ja takkaillat ovat talvisinkin löytäneet paikkansa Merihiekasta.

Toiminnan painopiste on ollut kuitenkin kesässä. Ehkä vilkkaimmillaan Merihiekan kesäviikot olivat 70-luvun loppupuolella ja 80-luvulla. Silloin saattoi olla joka sunnuntai läpi kesän klo 15 iltapäivätilaisuus, hartaus ja kahvit, sekä neljä kertaa kesässä perhepäivä, jolloin oli tarjolla runsaammin syötävää ja sisältöä; kuljetuskin oli saatavilla. Nuorilla oli melko täyteläinen viikko- ja viikonloppuohjelma, josta pisimpään jäi henkiin keskiviikon peli- ja saunailta. Lasten, perheiden, eläkeläisten tai joidenkin erityisryhmien rantapäiviä on Merihiekassa näinä vuosikymmeninä aina ollut. Tällä vuosituhannella virisi myös uutta sisältöä, esim. retriittitoimintaa sekä hiljaisuuden päiviä ja viikonloppuja.

Tärkeiksi ovat muodostuneet päiväleiririppikoulut Merihiekassa. Ne ovat olleet huokea ja monille nuorille helpompi vaihtoehto verrattuna Kivisaaressa, Lohirannassa, Lapissa tai muualla Suomessa pidettäviin rippikoululeireihin.

Seurakunnan sauna sijaitsee Merihiekassa. Saunavuoron saattoi tilata yksilölle, perheelle tai muulle ryhmälle. Oli myös erillisiä, avoimia miesten vuoroja ja naisten vuoroja. Iso ilo oli sekin, että ihmisillä oli arki-illoin, heinäkuussa päivisinkin jos ei ollut leirejä, mahdollisuus tulla vapaasti hienolle hiekkarannalle, kauniiseen merimaisemaan, luontoon.

Juhannusjuhlia vietettiin alkuaikoina joku kerta Merihiekassa, mutta sitten 70–80 luvuilla yhdessä Vartiokylän seurakunnan kanssa Kallvikin Suvirannassa. Tämän jakson jälkeen juhlittiin joka vuosi Merihiekassa ja siitä tuli kesän kohokohta. Ohjelmaa ja herkkuja riitti. Perheen pienimmätkin huomioitiin. Väkeä oli tontti pullollaan. Kuljetuskin oli järjestetty. Joskus tuotiin bussilla kaksikin annosta ihmisiä paikalle.

Toiminta Merihiekassa on näihin päiviin asti pysynyt aika vakaana ja vakiona, kesällä vilkkaampaa, talvella hiljaisempaa, mutta muuten tilojen tarina sai uusia käänteitä ja mullistuksia, kun 90-luku koittaa.

Siirry kappaleeseen Merirasti-kappeli

Tervaluodon päärakennus ja leiriläisten majoitus, alla Terveluodon laituri

Tervaluodon yhteysvene Manta

Stina laivaa odotetaan laiturilla