1. Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta

Jumalanpalveluselämä

Tilojen tarinassa on kerrottu kirkon rakentamisesta Satamasaarentielle, sen mahtavasta vihkijuhlasta, sen toimivuudesta ja kodikkuudesta sekä sen sisältämistä ’aarteista’. Ei ole ihme, että Vuosaaren kirkko innosti ja inspiroi työntekijöitä, seurakuntalaisia ja jumalanpalveluselämää. Vaikka juhlavuoden -80 jälkeen huippuosallistujamäärät vähän hiipuivatkin, ne koko 80-luvun pysyivät korkeammalla tasolla kuin ensimmäisellä vuosikymmenellä. Jos keskimääräinen kävijämäärä päiväjumalanpalveluksissa oli 70-luvulla noin 70 (kesällä 40), niin se 80-luvulla seurakunnaan jäsenmäärän pikkuisen huvetessakin oli pienin vaihteluin 100:n tienoilla (kesällä 50–60). Nyt toisin kuin ahtaassa laatikkokirkossa myös 300–450 osallistujan konfirmaatio- ym. erityisjumalanpalveluksissa sekä isoissa konserteissa löytyi tulijalle aina istumapaikka, kun vähän liikuteltavia seiniä siirrettiin.

Saarnaaminen uudessa kirkossa oli tietysti yhtä vaikeaa kuin vanhassakin, mutta nyt tuntui, että itse kirkkosali myös puhutteli ihmistä. Musiikilla oli uusia mahdollisuuksia kantaa koko jumalanpalvelusta. Tai kun kasteväki kokoontui Oy Shell Ab:n lahjoittaman kastemaljan ääreen, toimituksen ympäristöolosuhteet olivat nyt paremmat. Sama koski kaikkia muitakin toimituksia kirkossamme.

TOIMITUSTEN asema oli 80-luvulla kansan keskuudessa edelleen vahva. Ikärakenteen muutoksista johtuen kasteita oli toki vuosittain vähemmän kuin ensi vuosikymmenellä, kirkollisia vihkimisiäkin jonkin verran vähemmän, hautaan siunaamisia taas enemmän. Koti oli edelleen hyvä vaihtoehto kastejuhlalle, mutta nyt oma kirkkokin kelpasi kasteisiin ja vihkimisiin entistä paremmin. Myös hautaan siunaaminen seurakunnan kirkossa alkoi 80-luvulla lisääntyä tuhkauksen yleistyessä.

JULISTUSTOIMINTA jatkui monimuotoisena. Evankeliumia pidettiin esillä erilaisissa kirkkotilaisuuksissa, laitosvierailuilla ja koulujen päivänavauksissa. Edelleen meillä oli säännöllisesti Sanan ja rukouksen iltoja sekä muita Pertti Vilmingon johtaman evankelioimistoimikunnan järjestämiä tilaisuuksia, joissa usein oli myös vierailevia puhujia.

Musiikkitoiminta

Riitta Hirvonen jatkoi 70-luvun loppupuolella aktiivisesti edeltäjiensä työtä. Suosittuja olivat MINIMUSIIKKIKERHOT lapsille 4-6 v. sekä viikoittaiset minilaulukerhot, johon aikuisetkin tulivat mukaan. Toiminta jatkui 80-luvulla. LAULUKERHOJA oli neljä, lisäksi 3 päiväkerhossa oli viikoittainen laulutunti. Musiikkityön avustajana toimi Kirsti Laakso.

KUOROTOIMINTA monipuolistui. Lapsikuoro sai uuden nimen Juniorkuoro. Kohta syntyi myös iso ja elinvoimainen nuorten kuoro ”Merituulet”. ”Coll´amici” oli opiskelijaryhmä. Gospel-yhtyeessä oli neljä 13 v. poikaa. Nuorilla oli kaksi yhtyettä, jotka avustivat nuorisojumalanpalveluksissa.

Kirkkokuoro, kamarikuoro, koraalikuoro ”Chorus variabilis”. Riitta ei niinkään vaalinut tai tekohengittänyt vakiokokoonpanoista kirkkokuoroa, vaan kokosi vähän eri tilanteita ja tarkoituksia varten erilaisia isompia tai pienempiä kuoroja, joita hän harjoitutti ja johti sitten niin jumalanpalveluksissa kuin konserteissakin. Riitta oli hyvä tuottamaan ja organisoimaan suuria produktioita, mutta myös innostava ihmisten laulattaja ja musiikkiin liittyvien teematilaisuuksien juontaja. Omien kuorojen ja lauluryhmien motivaatiota ja virkistystä hän ylläpiti ja kasvatti ulkomaanmatkoilla ja esiintymisvierailuilla.

Jumalanpalveluselämää ja koko seurakuntaa rikastutti yhteistyö alueen muiden kuorojen ja musiikkiryhmien kanssa. Sellaisia olivat mm. Vuosaaren Mieslaulajat, Vuosaaren Naislaulajat (myöhemmin Discantus), Kamarikuoro 75 ja Itä-Helsingin musiikkiopiston soitinyhtyeet. Harjoitustilojen ”vuokra” maksettiin esiintymisillä esim. jumalanpalveluksissa tai vaikkapa yhteisvastuukonsertissa. Yksi merkittävä tapahtuma oli Vuosaaren Mieslaulajien (2000-luvulla Helsingin Lauluveljien) vuosittainen adventtikonsertti, joka keräsi aina satoja kuulijoita. Sain itse ilon olla konsertin vakiopuhuja 30 vuotta.

Uusi kirkko oli hyvän akustiikkansa takia yleisesti haluttu KONSERTTI – ja äänityspaikka. Se myös teki uudella tavalla mahdolliseksi isot koululaiskonsertit ja runsaasti väkeä keräävät yhteislaulutapahtumat, joista erityisen suosituiksi tulivat Kauneimmat joululaulut – tilaisuudet.

Moni on löytänyt musiikin kutsumana tien kirkkoon, musiikkikokemuksen avulla jopa lähelle Jumalaa. Kun mistä tahansa seurakunnan toiminnasta, myös aikuistyöstä, puhutaan, musiikkia ei voi unohtaa.

Jatka seuraavaan kappaleeseen Meidän seurakunta, aikuistyö, lähetystyö ja diakonia