5.1. Ensimmäinen vuosikymmen 1967–1977

Vuosaaren seurakunnan ensimmäinen vuosikymmen 1967–1977

Toiminnan käynnistämisen, sekä lapsi- ja nuorisotyön vuosikymmen

Martti Nortian aika 1968–1977

Edelliset luvut ovat pohjustaneet tätä toiminnan tarinaa. Seurakunnan perustaminen ja alku v. 1967 on jo edellä kerrottu. Lähiön tarina taas kuvasi Vuosaaren kehitystä ja niitä olosuhteita, joissa seurakunta on vuosikymmenet toiminut ja jotka ovat toimintaan myös vahvasti vaikuttaneet. Tilojen tarinassa kerrottiin kokoontumistilojen rakentumisesta ja kuvattiin paitsi tiloja niin myös vähän sitä toimintaa, joka tilat täytti. Päätökset, hallinto ja organisaatio kirkon eri tasoilla ovat sitoneet Vuosaaren seurakuntaakin, omasta toimintajärjestelmästä nyt puhumattakaan, mutta ne kerrottiin eri tarinoina, etteivät ne sekoittaisi tätä toiminnan kuvausta.

Tässä toiminnan tarinassa etenen vuosikymmen kerralla. Sattumalta ne jakautuvat suunnilleen samalla tavalla kuin kirkkoherrojen toimikaudet. Koetan nostaa eri vuosikymmeniltä esiin joitain esimerkkejä ja ko. ajalle olennaisia piirteitä seurakunnan toiminnasta ja jopa otsikoida vuosikymmenet sen perusteella. Varmaan teen siinä pientä väkivaltaa. Pelkään, että joku sellainen toiminnan osa, joka seurakunnassa on ihan olennaista, pysyvää, mutta melko muuttumatonta, jää tässä katsauksessa varjoon. Pahoittelen jo etukäteen sitä. Kuten alussa sanoin, oikeastaan jokainen työala ansaitsisi oman historiansa. Siitäkin olen pahoillani, että kahdesta ensimmäisestä vuosikymmenestä on helposti löytyvää materiaalia vähän verrattuna muihin vuosikymmeniin ja siksi ne jäävät väkisinkin vähemmälle huomiolle. Oma kauteni korostuu liikaakin.

Mutta enemmittä pulinoitta siirrytään nyt suoraan Vuosaaren 1960–luvun lopun maisemiin.

Työnäky

Haastetta riitti. Uudessa tilanteessa oltiin. Vuosaari ei ollut perinteellinen maalaisseurakunta eikä tyypillinen kaupunkiseurakunta, vaan ihan uudentyylinen lähiöseurakunta. Perinteisten työmuotojen lisäksi sen oli etsittävä uusia toiminnan ja kommunikoinnin tapoja. Haasteeseen oli vastattava asukasmäärään verrattuna melko vähäisin työntekijämäärin ja työtiloin. Eikä vastaanotto aina ollut myönteinen. Yhteiskunnallinen murros 60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa oli merkinnyt myös arvojen ravistelua, auktoriteettien ja instituutioiden kyseenalaistamista, radikaalia liikehdintääkin, monenlaista modernisaatiota ja maallistumista. Kokemus ja tutkimus osoittivat, että myös niiden ihmisten, joille kotikirkko maalla oli ollut tuttu ja tärkeä, oli vaikea löytää tietä lähiöseurakuntaan ja lähikirkkoon.

Martti Nortia kuvasi toiminnan tarkoitusta näin: ”Seurakunnasta ei saa muodostua ’harvojen valittujen’ suljettua piiriä, ei oppositioryhmää sitä maailmaa vastaan, jonka rajat ahdaskatseinen ihminen on vetänyt pitäessään omia reseptejään ainoina oikeina. Seurakunnan tehtävänä on mennä kaikkeen maailmaan, ei iskien ja arvostellen, vaan kuunnellen, ymmärtäen ja palvellen.”

Otan esille kaksi esimerkkiä, kaksi sanaa, jotka avaavat Vuosaaren seurakunnan alun toimintaa. Toinen sanoista on Stina –laiva, toinen Päiväpursi.

Jatka seuraavaan kappaleeseen Stina -laiva ja päiväpursi