Opiskelu pienryhmässä

Valkean ruusun koulussa toimii neljä pienryhmää, joista käytetään lyhennettä Pro-luokat. Pienryhmissä järjestetään opetusta pääasiassa erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitseville sekä toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille. Opetus on suunnattu niille, joiden tuen tarpeet ovat laajoja, pitkäkestoisia ja monimuotoisia. Pienryhmissä opiskelevat oppilaat kuuluvat lähtökohtaisesti aina erityisen tuen piiriin, mutta opetusta voidaan antaa mm. jaksoluonteisesti muiden yksilöllisten perusteiden nojalla. Pienryhmissä saattaa opiskella esim. neurologisesti vammautuneita oppilaita, kehitysvammaisia oppilaita, oppilaita, joilla on laajoja kielellisiä pulmia, ongelmia hahmottamisessa tai tunne-elämässä.

Opetus on 6-8 oppilaan luokkamuotoista ja yksilöllistettyä erityisopetusta vuosiluokilla 0-9. Oppilaan opiskelun tavoitteet ja sisällöt määritellään hänelle laaditussa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Opetus noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa tai toiminta-alueittaista opetussuunnitelmaa (tao-opetus). Pienryhmät tarjoavat myös sopeutumista tukevaa opetusta. Integraatiota yleisopetuksen ja pienryhmien välillä kehitetään, suunnitellaan ja toteutetaan jatkuvasti. Pyrkimyksenä on myös mahdollisuuksien mukaan tarjota tukea ja asiantuntemusta yleisopetuksen käyttöön.

Toiminta-ajatus

Pienryhmäopetuksessa korostuu oppilaan hyväksyminen omana itsenään ja hänen vahvuuksiensa esille tuominen. Onnistumisen kokemukset luovat pohjaa itsetunnon tukemiselle. Opetus on konkreettista, havainnollista ja siinä painottuvat tekemällä oppiminen sekä elämyksellisyys. Ilmiökeskeinen oppiminen, teematyöskentely ja monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat luonteva osa pienryhmien toimintaa.

Kotien kanssa tehtävä yhteistyö

Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja kasvatuskumppanuutta oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa.

Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa.

Pienryhmissä kodin ja koulun yhteistyössä korostetaan vuorovaikutteisuutta. Yhteydenpito molemmin puolin on tärkeää. Pienryhmien toiminnassa korostuu poikkeuksellinen matalan kynnyksen viestintä. Yhteistyö on päivittäistä ja viikoittaista ja sen tavoitteena on siirtää tietoa oppilaan elämään ja koulunkäyntiin liittyvistä, pieniltäkin vaikuttavista, asioista. Yhteydenpito tapahtuu lapsen ja perheen tarpeiden mukaan joko reissuvihon, kuvallisten päiväkertomusten, Wilma-viestinnän tai puheluiden ja tekstiviestien välityksellä. Tavoitteena on olla tavoitettavissa ja rakentaa luottamuksellista suhdetta perheisiin.

Päivittäisen ja viikoittaisen viestinnän lisäksi vanhemmille järjestetään kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin vanhempainilta. Oppilaan asioita käsitellään yhteistyössä vanhempien kanssa myös HOJKSien laadinnan ja tarkistuksen yhteydessä sekä tarvittaessa erillisissä vanhempaintapaamisissa.

Valkean ruusun koulussa toimii myös vanhempainyhdistys, jossa kaikki oppilaiden vanhemmat voivat olla vaikuttamassa kodin ja koulun yhteistyöhön. Pienryhmien oppilaiden vanhemmille on myös omia vertaistukea tarjoavia ryhmiä.

Yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa

Valkean ruusun koulun yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskeluhuollon lisäksi pienryhmien oppilashuollolliseen toimintaan kuuluu oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaan koottava monialainen asiantuntijaryhmä. Tämä pienryhmien oma oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran vuodessa huhti-toukokuussa. Koollekutsujana toimii pienryhmätoiminnan vastaava opettaja, joka myös pyytää huoltajilta ja oppilailta kirjallisen luvan asioiden käsittelyyn.

Ryhmässä käsitellään aluksi yhteisöllisen oppilashuollon asioita ja pienryhmien yleistä tilannetta. Tässä läsnä ovat pienryhmien opettajat, rehtori, kuraattori ja terveydenhoitaja. Yleisen käsittelyn jälkeen ryhmän työskentely jatkuu yksilöllisen opiskeluhuollon parissa, jolloin käydään läpi jokaisen pienryhmäoppilaan tilanne ja arvioidaan annetun tuen riittävyys, käsitellään tarvittaessa pedagogiset selvitykset, päätetään mahdolliset oppiaineiden yksilöllistämiset sekä arvioidaan tuen tarpeet, opetuksen järjestämiseen ja käytännön toteuttamiseen liittyvät kysymykset. Yksilöllisen oppilashuoltoryhmään kuuluvat oppilaan oma opettaja, rehtori, kuraattori, terveydenhoitaja, vanhemmat mahdollisuuksien mukaan sekä tarvittaessa muut asiantuntijat (esim. palveluohjaaja, terpeutit, koulunkäynninohjaaja).

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Pienryhmien toiminnassa keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tiivis yhteistyö huoltajien kanssa on erityisen tärkeää. Toimintaa kuvastaa hyvin oppilaan oppimisen ja kehityksen jatkuva arviointi, tarkkailu ja siitä saatava palaute. Näillä keinoilla pyritään vastaamaan haasteisiin, joita esimerkiksi monivammaisen tai murrosiässä olevan oppilaan elämään ja koulunkäyntiin liittyy. Pienryhmissä väliarviointi voidaan tarvittaessa suorittaa HOJKSin tarkistuksen yhteydessä. Oppilaalle ja vanhemmille voidaan tarjota myös mahdollisuus erilliseen arviointikeskusteluun.

Luonnollisena osana toimintaa on päivittäinen viestintä asintuntijoiden (esim. terapeutit), huoltajien ja koulun opetushenkilöstön kesken.

Integraatio-oppilaiden kohdalla tavoitteena on erityisluokanopettajan ja aineen-/luokanopettajan kanssa järjestettävät tarkasteluetapit tarvittaessa esim. kaksi kertaa lukuvuodessa HOJKSin laadinnan ja tarkistuksen lisäksi.

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa

Pienryhmien erityisluokanopettajat pyrkivät olemaan jo varhaisessa vaiheessa mukana mahdollisesti pienryhmiin siirtyvän lapsen palavereissa ja neuvotteluissa. Tämä saattaa tarkoittaa yhteistyön aloittamista varhaiskavatuksen ja huoltajien kanssa lapsen ollessa vasta 3-4-vuotias.

Varhaiskasvatuksen puolella laaditut esiopetussuunnitelmat siirtyvät koululle huhtikuun loppuun mennessä. Näiden perusteella tiedetään viimeistään, onko koulutulokkaiden joukossa oppilaita, joiden tuen tarpeet vaativat opetuksen aloittamisen suoraan pienryhmissä. Yhteistyöhön kuuluu myös pienryhmiin siirtyvien oppilaiden havainnointi päiväkodin arjessa sekä tulevan oppilaan tutustumiskäynnit pienryhmissä koulun aloittamista edeltävänä keväänä.

Toisinaan lapsen katsotaan hyötyvän esiopetusvuoden kertaamisesta. Tällöin yhtenä mahdollisuutena on suorittaa toinen esiopetusvuosi pienryhmien oppilaana tutustuen koulumaailmaan ja harjoitellen koululaistaitoja kouluympäristössä.

Kuudennen vuosiluokan lopulla nivelvaihe ja oppilaan koulupolun eteneminen suunnitellaan hänen yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteistyössä huoltajien, yläkoulun erityisopettajien sekä koulujen rehtoreiden kanssa. Suunnittelussa käsitellään oppilan tuen tarve, vaadittavat resurssit sekä missä ja milloin peruskoulun vuosiluokat 7.-9. suoritetaan.

Kaikki pienryhmien 7.-9. luokkalaiset oppilaat opiskelevat oppilaanohjausta, jolloin valmistaudutaan peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Yhdessä oppilaan, huoltajien, koulun henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa neuvotellaan yhdeksännen luokan aikana jatko-opinnoista. Oppilaille mahdollistetaan tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluja toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilas osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhteishakuun tai erilliseen oppilaitoshakuun.

Moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa

Erilaiset verkostot ja yhteistyötahojen kirjo kuvastavat hyvin pienryhmien arkea. Päivittäistä viestintää tapahtuu kotien lisäksi myös mm. eri terapeuttien, palveluohjaajien ja hoitotahojen kanssa. Oppilaan elämä ja koulunkäynti nähdään kokonaisuutena ja hänen hyvinvointiaan tuetaan moniammatillisin keinoin. Myös yhteistyö kaupungin eri tahojen kanssa on kiinteää.

Pienryhmien oppilaspaikkoja tarjotaan myös Parkanon ja Hämeenkyrön erityisoppilaille kuntien kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti. Sivistysjohtaja laatii sopimukset toimintaperiaatteista Hämeenkyrön ja Parkanon opetustoimen johtajien kanssa. Opiskelu mahdollistetaan oppilaskohtaisesti sovittavalla tavalla peruskoulun oppilaalle. Toiminnallisesti ja hallinnollisesti pienryhmät kuuluvat Valkean ruusun koulun alaisuuteen.

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Ikaalisissa toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat opiskelevat Valkean ruusun koulun pienryhmissä yksilöllisin tavoittein erityisluokanopettajan johdolla. Pienryhmään tulevien tao-oppilaiden koulupolun suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, kehitysvammahuollon, oppilasta tutkivan tahon ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Opetusryhmässä voi olla eri-ikäisiä oppilaita ja heidän viikottaiset oppituntimääränsä ovat luokka-asteen mukaiset. Opetusryhmässä voi olla korkeintaan kuusi oppilasta ja erityisen tuen mahdollistamiseksi tarvittava määrä avustavaa henkilökuntaa.

Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta- alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia toimintatapoja.

Opetus jäsennetään eli strukturoidaan ajan, paikan, tilan ja henkilöiden suhteen. Opetus on konkreettista, visuaalista, toistavaa ja järjestelmällistä. Opetuksessa sanallisten ohjeiden tukena käytetään kuvia, piirroksia, viittomia, fyysistä ohjausta, eleitä, osoittamista ja kirjoitettuja ohjeita.

Oppilaita integroidaan koulun muiden luokkien opetukseen ja osallistutaan monipuolisesti koulun yhteiseen toimintaan. Tao-oppilaille järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Motoristen taitojen sisältöjä:

· kehontuntemus aistimotorisen tiedon pohjalta

· karkea- ja hienomotoriikka

· suun alueen motoriikka

· silmän ja käden yhteistyö

· avaruudelliset suhteet ja tilantaju

· kestävyys ja lihasvoima

· kehon rytmi ja koordinaatio

Menetelminä ovat mm. toiminta koulupäivän aikana, leikki ja alkeispelit, suujumppa, aivojumppa, iPad-harjoitukset, papunetin harjoitukset, knill, motoriset radat, sensomotoriset harjoitteet, musiikkileikit

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Kommunikaatiotaitojen sisältöjä:

· kielellinen tietoisuus (symbolifunktion kehittyminen)

· puhe ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttäminen (esineet, kuvat, viittomat, puhekommunikaattori)

· ei-kielellinen kommunikaatio (ilmeet, eleet, kosketus ja kehon kieli)

· nimeäminen ja sanavarasto

· kielellinen luokittelu

· kirjoitettu kieli (merkkien, symbolien, kirjainten ja kirjainyhdistelmien sekä sanojen tunnistaminen)

· vuorovaikutus

Menetelminä ovat mm. yhteistoiminnalliset oppimistuokiot, esinekommunikaatio, symbolikuvat, Pecks-menetelmä, pelit, kommunikaation apuvälineet ja musiikin kommunikatiivinen käyttö sekä viittomat.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Sosiaalisten taitojen sisältöjä:

· vuorovaikutustaidot (toiminnan aloittaminen, ylläpitäminen ja lopettaminen, tilanteisiin liittyvien merkkien ja vihjeiden havaitseminen ja niihin reagoiminen)

· tunteiden ilmaiseminen ja tunnistaminen ryhmän jäsenenä toimiminen

· itsehallintataidot (erilaisten valintojen tekeminen, odottamisen taito, tilanteiden huomioimisen taito, oma-aloitteisuus ja rohkeus toimia eri tilanteissa ja paikoissa)

Menetelminä ovat mm. pari- ja ryhmätyöskentely, yhteistoiminnallinen oppiminen, Sherborne ja sosiaalisten tilanteiden ennakointi ja kuvittaminen sekä sanoittaminen.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Kognitiivisten taitojen sisältöjä:

· aistien stimulaatio

· visuaalinen tavoittelu ja objektin pysyvyys (kohteen seuraaminen katseella ja löytäminen ympäristöstä)

· ongelmanratkaisutaidot

· kielellinen ja motorinen jäljittely

· syy-seuraussuhteen ymmärtämisen taidot

· esineen paikallistaminen ja avaruudelliset suhteet

· toimintojen kehittyminen suhteessa esineisiin

· leikkitaidot

· toiminnallinen oppimiskyky (kotona, koulussa, terapia- ja kuntoutustilanteissa opittujen taitojen soveltaminen muissa elämäntilanteissa)

· oman toiminnan ohjaaminen

Menetelminä ovat mm. koritehtävät, pelit, tietokone - ja iPad-opetus, basaalistimulaatio, aistitarinat, ohjattu leikki ja esineiden tarkoituksenmukaisen käytön opettaminen

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

Päivittäisten toimintojen harjoittelu toteutuu läpäisyperiaatteella. Päivittäisten taitojen sisältöjä ja menetelmiä ovat:

· itsestä huolehtiminen (mahdollisimman itsenäinen ruokailu, pukeutuminen, hygienia, siisteys ja päivärytmin hahmottaminen)

· osallisuus yhteisössä (valintojen tekeminen, omien tarpeiden ja mielipiteiden ilmaiseminen, sosiaalinen kanssakäyminen, hyvät tavat, säännöt ja normit)

· terveys ja turvallisuus (fyysinen kunto, liikkuminen lähiympäristössä, asiallinen toiminta ja tarpeiden ilmaiseminen)

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.