15.2.2. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
KIELIKASVATUS
Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.
Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.
Oppiaineen tehtävä
Tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen ja tukisekä oppilaan oppimisen arviointikoskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääriä.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista.
Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan.
Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama, teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä. Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.
Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä. Opetuksessa, oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. Äidinkielen eri oppimäärät tekevät yhteistyötä.
Vuosiluokilla 7–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden kielellisiä ja kulttuurisia taitoja monimuotoisissa viestintäympäristöissä. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimediaisissa ympäristöissä niin, että he hahmottavat oman viestijäkuvansa ja pystyvät osaltaan vaikuttamaan myönteiseen viestintäilmapiiriin. Opetuksen tehtävänä on rohkaista oppilaita oma-aloitteisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi, jotka osaavat perustella näkemyksiään ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tekstien valikoima laajenee yhteiskunnallisten sekä opiskelu- ja työelämässä tarvittavien tekstien suuntaan. Oppilaita ohjataan puhutun ja kirjoitetun kielen normien hallintaan ja taitoon käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä. Kirjallisuuden analyysin ja tulkinnan taitoja syvennetään. Oppilaita ohjataan kirjallisuuden lukemiseen, oman lukuharrastuksen syventämiseen ja lukuelämysten hankkimiseen.
Äidinkielen ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7–9
Tavoitteena on rakentaa yhteisöllinen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä edistävä oppimisympäristö, joka tarjoaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdollisuuksia etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa laajoistakin tekstikokonaisuuksista myös monimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen oppimisympäristöön kuuluu myös koulun ulkopuolinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prosessi- ja projektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että oppiaineen sisältöalueet integroituvat luontevasti toisiinsa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden oppiaineiden opetukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus integroituu luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Jokaisen oppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vuorovaikutusharjoituksin.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa vuosiluokilla 7–9
Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen sopivia opiskelustrategioita sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilaita ohjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja omalle lukutaidolle ja -tavalle soveltuvia tekstejä monimuotoisten tekstien joukosta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien omaehtoiseen lukemiseen. Oppilaita ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä toimimiseen. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilaat saavat ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.
Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessavuosiluokilla 7–9
Vuosiluokilla 7-9 oppilaan oppimisen arviointi on monipuolista, ohjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa tavoitteisiin. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Vuosiluokilla 7–9 opetuksen kaikki neljä tavoitealuetta ovat oppilaiden oppimisen arvioinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviointi perustuu monipuolisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä opettajan havaintoihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Itsearvioinnin lisäksi harjoitellaan vertaisarviointia.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Laaja-alainen osaaminen
- ajattelu ja oppimaan oppiminen
- kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- monilukutaito
- tieto- ja viestintäteknologian osaaminen
- työelämätaidot ja yrittäjyys
- osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Opetuksen tavoitteet
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1, T2, T3, T4
S1
L1, L2, L3, L6, L7
Tavoitteena on, että oppilas tottuu vuorovaikutustilanteisiin sekä yksin että ryhmässä ja oppii ottamaan huomioon puhetilanteen ehdot ja tavoitteet omassa puheessaan, kuuntelemisessaan ja kokonaisilmaisussaan. Oppilasta kannustetaan syventämään viestijäkuvaansa havainnoimalla omaa viestintäänsä, tunnistamalla vahvuuksiaan sekä kehittämistarpeitaan. Opetellaan myös antamaan suullista palautetta ja ottamaan palautetta vastaan.
Tekstien tulkitseminen
T5, T6, T7, T8, T9
S2
L1, L2, L3, L4, L5, L6
Tekstien tulkitsemisen tavoitteena on laaja tekstikäsitys. Opetuksessa tutkitaan ja tuotetaan monimuotoisia ja eri medioista peräisin olevia tekstejä. Tekstien tulkinnan taitoja harjoitellaan lukemalla, pohtimalla luettua ja tutkimalla kriittisesti monenlaisia tekstejä, esimerkiksi arvosteluja, runoja, uutiskuvia, mainoksia, sarjakuvia, blogipostauksia ja erilaisia videoita. Tekstien tulkinnan avuksi harjoitellaan jatkuvasti lukustrategioita, mielipiteen ja faktan erottamista, tekstien vaikuttamiskeinoja, tekstien taustavaikuttimia sekä tekstilajien visuaalisia ja tekstuaalisia piirteitä. Kirjallisuuden ja kielen käsitteitä käytetään luontevasti koko ajan.
Tekstien tuottaminen
T10, T11
S3
L2, L4, L5, L7
Kirjoittamista harjoitellaan pienin askelin ja vakiinnutetaan tekstintekoprosessia. Seitsemännellä luokalla harjoitellaan tekstinteon vaiheita (mm. aloittaminen ja lopettaminen, otsikointi, kappalejako, tekstin suunnittelu sekä tiedonhaku). Kahdeksannella luokalla keskitytään mielipiteen ja perusteluiden ilmaisuun ja kirjoitetaan sekä tietoa välittäviä että kantaa ottavia tekstejä. Yhdeksännellä luokalla tarkastellaan tekstin rakennetta ja havainnollistamista sekä harjoitellaan aineiston käyttöä oman tekstin pohjana. Tekstejä kirjoitetaan sekä yksin että yhdessä.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
S4
L1, L2, L4, L6
Oppilasta ohjataan lukemaan monipuolisesti, hankkimaan lukuelämyksiä sekä kehittämään kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja. Monipuoliset teksti- ja kuva-aineistot opettavat monilukutaitoa. Opetuksessa hyödynnetään myös tieto- ja viestintäteknologiaa, draamapedagogisia menetelmiä sekä multimodaalisia tekstejä. Oppilas syventää suhdettaan kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin. Kielitehtävissä lähestymistapa on käytännönläheinen. Kun oppilas hallitsee perusasiat, tutkitaan, mitä opittu kielen ilmiö aiheuttaa tai mitä hyötyä siitä on. Tärkeää on ymmärtää se, että ei ole yhtä ainoaa suomea, vaan kieli ja sen normit vaihtelevat.
Oppimisympäristöt ja työtavat
Äidinkielen ja kirjallisuuden taitoja harjoitellaan toiminnallisesti ja kannustavasti. Tärkeä osa on oppilaan mielipiteillä, näkemyksillä ja perusteluilla. Tekstien ja tehtävien tavoitteena on vahvistaa oppilaan työskentelytaitoja ja myönteistä asennetta oppimiseen ja oppiaineeseen. Opetusta eheytetään erilaisten projektien avulla sekä tieto- ja viestintäteknologiaa ja draamapedagogisia menetelmiä hyödyntäen.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki
Vuorovaikutukseen kannustaminen ja toiminnallisuus auttavat jokaista oppilasta edistymisessä ja onnistumisessa. Havainnollistaminen ja mallintaminen ovat tärkeitä tekijöitä eriyttämisessä. Kaikentyyppiset oppijat hyötyvät myös rutiineista.
Arviointi
Oppilas saa palautetta jatkuvasti opettaja-, vertais- ja itsearviointina. Palaute on ohjaavaa, kannustavaa ja oppimista tukevaa. Kannustava palaute luo motivaatiota ja parantaa oppimaan oppimisen taitoja. Oppilaalle annetaan palautetta sekä vuorovaikutustilanteissa toimisesta, tekstien tulkitsemisesta ja tuottamisen taidoista että kieleen ja kirjallisuuteen liittyvistä taidoista. Jatkuva ja monipuolinen arviointi perustuu muuhunkin kuin kokeisiin. Arvioinnin tavoitteena on, että oppilas edistyisi taidoissa, tiedoissa, itsearvioinnissa, palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso asianomaisen oppimäärän valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti.
Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
SISÄLTÖALUEE T VUOSILUOKITTAIN
7. LUOKKA
Kurssit 1-3
Tekstinteon vaiheet
- aloittaminen ja lopettaminen
- kappalejako
- otsikointi
- tekstin suunnittelu
Tekstilajeja
- määritelmä
- kuvaus
- koevastaus
- tiivistelmä
- sähköpostiviesti
Erilaiset lukutavat
Tiedonhaku, lähdekritiikki ja tekijänoikeudet
Puhumisen tekstilajeja
- selostus
- haastattelu
- keskustelu
- esitelmä
Sanaluokat
Yleiskieli ja puhekieli
Lause ja virke
Kielenhuoltoa
- välimerkit
- alkukirjain
- yhdyssanat
- suora ja epäsuora esitys
Median tehtävät ja toimintatavat
Sosiaalinen media
Uutinen
Kirjallisuuden päälajit
Kirjallisuuden peruskäsitteet
Perustellusta syystä asioiden käsittelyjärjestystä voidaan muuttaa.
8. LUOKKA
Kurssit 4-6
Mielipide ja perusteleminen sekä retoriset keinot
Tekstilajeja
- mielipidekirjoitus
- essee
- arvostelu
Tekstin viimeistely
Puheen voima
Puhumisen tekstilajeja
Modukset
Lauseke ja lauseenjäsenet
Kielen vaihtelu
Tyyli
Kielenhuoltoa
- kongruenssi
- passiivi
- omistusliite
- ottaa/ -oittaa-verbit
Sananvapaus ja sensuuri
Media maailmankuvan muokkaajana
Kohderyhmä
Lehtien tekstilajeja
Netinkäyttäjä vaikuttajana
Digitaaliset jalanjäljet
Mainonta
Kirjallisuus vaikuttajana ja maailmankuvan avartajana
Kirjallisuuden genrejä
Perustellusta syystä asioiden käsittelyjärjestystä voidaan muuttaa.
9. LUOKKA
Kurssit 7-10
Aiheen rajaaminen, jäsentelytavat, sidosteisuus, havainnollistaminen
Tekstin palaute ja muokkaus
Tekstilajeja
- aineistopohjainen teksti
- analyysi
Teatteri ja elokuva
Kansanperinne
Arjen ja työn puhetilanteita
- puhe-esitys
- raportointi
- palautteen antaminen
Suomen kielitilanne
Murteet
Kielen muuttuminen
Suomen kielen ominaispiirteet
Kielisukulaisuus
Virkerakenne
Lauseenvastikkeet
Kielenhuollon kertausta
Media ja julkisuus
Eettisyys mediassa
Suomen kirjallisuushistoria
Kirjallisuuden varhaisvaiheet Suomessa
Romantiikka ja realismi
Modernismi
Nykykirjallisuus
Perustellusta syystä asioiden käsittelyjärjestystä voidaan muuttaa.