Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja

palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien

maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

Laaja-alaiset historiassa

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Tarkoituksena on kehittää ja tukea oppilaan taitoja erilaisten hstoriallisten lähteiden tutkijana ja tulkitsijana.Oppilasta ohjataan ja kannustetaan itseohjautuvuuteen sekä pyritään kehittämään oppilaan kykyä historiallisen tiedon havainnointiin ja käsittelyyn. Tuetaan oppilasta tekemään havainnointia yksin , kuin erilaisissa ryhmissäkin ja ottamaan vastuuta omasta työnteostaan. Pyritään kehittämään oppilaan havainnointikykyä historiallisista ilmiöistä ja niiden syy-seuraussuhteita sekä tarkastelemaan tapahtumia eri näkökulmista. Ohjataan oppilaita suhtautumaan kriittisesti käytettäviin lähteisiin pohtien luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja. Kannustetaan oppilaita tekemään oma-aloitteisia kysymyksiä ja ohjataan oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omaa osaamistaan.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Ohjataan oppilaita toimimaan erilaisissa ryhmissä ja kokoonpanoissa historiallisen tiedon havaitsemisessa ja tuntemaan oman kotiseudun, kotimaan historiaa ja kulttuuria. Tuetaan oppilaan maailmankuvan ja kulttuuri-identiteetin rakentumista. Tutustutaan eri kulttuureihin ja länsimaisiin arvoihin esim. ihmisoikeudet, demokratia. Oppilaita ohjataan esittämään omia näkemyksiä perustellen ja toisten mielipiteitä kuunnellen ja kunnioittaen. Käytetään erilaisia työtapoja.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Pyritään kehittämään oppilaan valmiuksia havainnoimaan yhteisöllisyyden merkitystä historian kulussa. Oppilaan tietoisuutta siitä, miten yhteiskunta on muuttunut ja miten se on vaikuttanut ihmiseen, pyritään lisäämään. Ohjataan oppilaita pitämään huolta omasta ja muiden turvallisuudesta sekä oppimisympäristön siisteydestä. Ohjataan oppilaita noudattamaan hyviä käytöstapoja erilaisissa tilanteissa ja ottamaan vastuuta omasta työskentelystä sekä ajanhallinnasta esim. oman ajankäytön suunnittelussa ja töiden valmiiksi saattamisessa.

L4 Monilukutaito

Oppilasta tuetaan niin, että hän pystyy tulkitsemaan ympäröivää maailmaa erilaisia lähteitä apuna käyttäen. Oppilaan tuntemusta menneisyyden lähteiden käytöstä ja niiden tuomasta informaatiosta kehitetään. Oppilaita ohjataan kriittiseksi ja medialukutaitoiseksi lähteiden käyttäjäksi sekä tuottamaan omia aineistoja. Oppilaita aktivoidaan seuraamaan ajankohtaisia uutistapahtumia lähiympäristöstä ja muualta maailmasta.

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Oppilas tuntee pääpiirteittäin tieto- ja viestintäteknologian historiaa sekä siinä tapahtuneita muutoksia. Oppilasta ohjataan käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisen tukena, mutta korostetaan myös käyttäjän vastuuta ja hyviä tapoja teknologian käyttäjänä. Erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia havainnollistetaan esim. videoiden avulla.

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys

Oppilaita kannustetaan yritteliäisyyteen omissa opinnoissaan ja työskentelemään järjestelmällisesti sekä pitkäjänteisesti. Ohjataan oppilaita ymmärtämään, että työskentelyssä tulee myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Kannustetaan oppilaita sisukkuuteen työn valmiiksisaattamisessa ja ottamaan vastuuta itsestä sekä omista valinnoista. Ohjataan oppilaita sekä oman että toisten työn ja sen tulosten arvostamiseen.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Oppilas tutustuu vaikuttamisen ja osallistumisen historiaan. Oppitunneilla ohjataan oppilasta löytämään eri vaikuttamisen ja osallistumisen välineitä sekä mahdollisuuksia. Historian opetuksessa tuodaan esiin vaikuttamisen, osallistumisen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen yhteiskunnan jatkuvuuden välineinä.

Opetuksen eheyttäminen historiassa

Historian sisällöistä mm. seuraavia käsitellään eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä oppiainerajat ylittäen, jotta käsiteltävistä ilmiöstä, asiasta muodostuisi kokonaisvaltaisempi käsitys:

- Suomen kansallinen herääminen: äidinkieli, kuvataide

- yhteiskunnalliset aatteet: yhteiskuntaoppi

- Toinen maailmansota: äidinkieli, uskonto

Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- , 1900- ja 2000- luvuilla.

Tavoitteisiin liittyviä asiasisältöjä voidaan perustellusta syystä siirtää kurssista toiseen. Ottaen huomioon asiasisältöjen laajuuden, on oleellista perehtyä joihinkin asiakokonaisuuksiin syvemmin ja käsitellä joitakin aiheita pinnallisemmin. Opetuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan esille paikallishistoriaa.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Oppimisympäristöt ja työtavat

Opetuksessa käytetään historialle ominaisia menetelmiä sekä monipuolisia työtapoja ja oppimisympäristöjä, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Tutustutaan historialliseen lähdemateriaaliin, ja harjoitellaan niiden avulla lähteiden tutkimista ja erilaisista lähteistä saatujen tietojen vertailua sekä lähdekritiikkiä. Tunneilla tehdään tiedonhakutehtäviä ja erilaisia kirjallisia tehtäviä. Opetuksessa käytetään opettajajohtoisen työskentelyn lisäksi niin yksilö- kuin ryhmäkeskeisiä menetelmiä ja huomioidaan toiminnallisuus. Keskustelu on tärkeä osa opetusta. Tunneilla tutustutaan myös aiheita käsitteleviin uutisiin, dokumentteihin, elokuviin ja kirjallisuuteen. Opiskeluun sisältyy myös kuvien ja karttojen sekä tilastojen analysointia. Opiskelussa huomioidaan myös historian käsittely mediassa. Tunneilla perehdytään esimerkiksi ajankohtaisiin, historiaan linkittyviin uutisiin ja käsitellään siten historiallisten tapahtumien vaikutusta nykyhetkeen. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään sähköisiä verkkoympäristöjä. Opetuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon paikallishistoriaa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa

Oppilasta ohjataan erityisesti havainnoimaan syy-seuraus -suhteita, vahvistetaan oppilaan historiallista ajantajua ja ohjataan ymmärtämään historian keskeisiä käsitteitä. Oppilasta ohjataan huomaamaan historiallisten tapahtumien yhteys ja vaikutus nykyajan maailmaan. Lisäksi oppilasta ohjataan ymmärtävään lukemiseen ja historian opiskelua tukevien muistiinpanotekniikoiden hallintaan. Opetuksessa kiinnitetään yhä keskeisesti huomio oppilaan kykyyn ymmärtää historiallisia käsitteitä ja aikaa: opettaja avaa oppimateriaalin käsitteitä ja auttaa ymmärtämään historiallista aikajatkumoa esimerkiksi aikajanan avulla. Opettaja auttaa oppilaita historiallisten tapahtumien ja ilmiöiden tulkitsemisessa ja auttaa huomaamaan, että historiallista tietoa voidaan käsitellä ja tulkita eri tavoin esimerkiksi alkuperäislähteissä ja myöhemmissä tutkimuksissa. Eriyttämisen tarpeet arvioidaan oppilaskohtaisesti opetussuunnitelman yleisiä periaatteita noudattaen. Eriyttämisen keinoja oppitunneilla ovat mm. tehtävien määrä, laajuus ja vaikeusaste, informaation saaminen useiden aistien kautta, pitkien tekstien paloittelu, tehtävien tarkistusmoniste oppilaan omalle pulpetille, istumapaikka luokassa. Kokeissa käytetään tarvittaessa mm. pidennettyä koeaikaa, osittain tai kokonaan suullista koetta, tieto- ja viestintätekniikkaa. Tarvittaessa annetaan tukiopetusta ja ollaan yhteydessä oppilashuollon henkilöstöön.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukinoppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisenoppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-8

Opetuksessa annetaan oppilaalle kannustavaa ja rakentavaa palautetta, joka tukee oppilaan motivaation rakentumista, työskentelyn kehittymistä oman edellytyksensä mukaisesti, historian tietojen ja taitojen kehittymistä sekä opiskelutaitojen kehittymistä. Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että historian taitoihin kuten tiedon kriittiseen arviointitaitoon. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle historiassa asetetut tavoitteet. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös oppilaan taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia yhteistyössä toisten kanssa. Arviointiin vaikuttavat myös suulliset ja kirjalliset läksynkuulustelut, oppilaan kirjalliset ja muilla tavoilla tuottamat tuotokset (esim. kotitehtävät, tutkimukset, ryhmätyöt) sekä summatiiviset kokeet. Lisäksi oppilaalla on oltava opiskeluvälineet mukana oppitunneilla. Oppimisen tukena käytetään myös itsearviointia ja vertaisarviointia.