3.2.7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen


Demokratiaan kasvattaminen

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Osallisuuden harjoittelu

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Ohjaaminen valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkityksen arviointiin

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.


Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen - paikalliset painotukset


Vuosiluokat 1-6:


Jokainen luokka järjestää luokan kokouksia kouluvuoden aikana, jolloin oppilaiden näkemykset tulevat esiin, he pääsevät vaikuttamaan luokan ja koulun toimintaan sekä osallistumaan heitä koskeviin keskusteluihin.


Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta. Jokavuotisten oppilaskuntavaalien ja vaalityön järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavat oppilaat.


Oppilaille tarjotaan mahdollisuus koululaisaloitteen tekemiseen.


Jokainen oppilas osallistuu vuosittain johonkin yhteisön hyväksi kohdistuvaan vapaaehtoistyöhön (esim. esiintyminen palvelutalolla, lipaskeräys).


Kummitoiminta eri-ikäisten oppilaiden välillä on tärkeää.


Oppilailla on vuosittain koulu- tai luokkakohtaisia yhteisöllisiä vastuutehtäviä (esim. luokkajärjestäjä, keittiöapulainen, välkkäri)


Kouluilla on koulukohtaiset toimivat kierrätyspisteet, joista oppilaat huolehtivat.


Jokainen oppilas saa osallistua vähintään yhteen luontoretkeen vuodessa.


Jokainen oppilas tietää ruuan alkuperän, valmistusprosessin ja terveellisyyden.


Arkiliikunnan merkitystä luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin kannalta tuetaan aktivoivalla ja luonnonmukaisella kouluympäristöllä.


Välkkärioppilaat eli välituntiaktivoijat toimivat joka koululla.


Vertaissovittelu on käytössä mahdollisuuksien mukaan


Jokaiselle koululla mahdollisesti nimetyt tukioppilaat (kummit)


Paikalliset painotukset


1. Vuosittaisen kuutosten kurssin osana on mahdollisuuksien mukaan yrityskylä.

2. Vuosittain järjestetään koko kunnan kouluja koskeva monialainenprojekti, joiden tuloksia ja toteutusta tarkastellaan vuosittain: esimerkiksi kotiseutuprojektin teema sovitaan yhdessä koulujen kesken.Jokainen koulu soveltaa yhteisesti sovittuja teemoja ja asioita omaan kouluunsa sopivasti.TVT:aa hyödynnetään prosesseissa, dokumentoinnissa ja arvioinnissa

3. Pyritään lisäämään lähiruuan osuutta kouluruokailussa

4. Nuorten ja lasten ääni kuuluviin myös kunnan päätöksissä eli nuorivaltuustoon jäseniä mahdollisuuksien mukaan ala- ja yläkoulusta sekä toiselta asteelta


Projektien ja yhteisesti sovittujen asioiden toteutumista seurataan ja arvioidaan yhteisessä arviointivesossa vuosittain



Vuosiluokat 7-9:

oppilaskuntatoiminta

tukioppilastoiminta

vuosittainen SPR:n lipaskeräys

lähiruokapäivät

nuorisovaltuustotoiminta

vuosittainen hyvinvointikysely 8.lk

erilaiset tapahtumat ja juhlat