Testataan Airfryer
Eli suomalaisittain pöhötin
Embedded Files
Ilmafriteerauskeitin, onko tämä tulevaisuuden keittiöväline? Onko tämä sellainen laite, joka kuuluu keittiöön samalla varmuudella kuin uuni tai hella? Sitä en tiedä ja jossain vaiheessa mietin, että tämä on leipäkonemainen ilmestys, joka päätyy kaapin perälle odottamaan sitä yhtä hetkeä, jolloin halutaan fiilistellä itsetehdyllä leivällä. Turhakkeita tai vähemmälle käytölle jääviä keittiölaitteita tuntuunkin ilmestyvän myyntiin vähän väliä. Jokainen lupaa mullistavan ruuanlaiton tai helpottavan sitä äärimmäisyyksiin asti.
Ilmafriteerauskeitin tunnetaan maailmalla nimellä airfryer tai air fryer. Tätä juttua kirjoittaessa mietin englanninkielistä kirjoitusasua, mutta Googlenkaan avulla en saanut varmistusta, että kirjoitetaanko airfryer yhteen vai erikseen. Käytän laitteesta kuitenkin itse nimeä pöhötin ja näin ollen puhunkin siitä tätä kirjoittaessa vain sillä nimellä.
Pöhötin sopii hyvin arkikieleen ja sananparsi: “Jos tehtäis tänään jotain pöhötinruokaa?”, kuvaa hyvin sitä, että millaista ruokaa voi odotella. Tiedät, ettei tule mitään grilliruokaa tai viiden tähden ateriaa, vaan helppoa ja nopeaa suuhunpantavaa.
Vuoden 2020 loppupuoliskolla alkoi nettiin ilmestyä mainoksia pöhöttimistä. Markkinoilla taisi olla vain pari erilaista mallia tai sitten mainoksiin asti pääsi vain Philipsin tuotteet. En itse juurikaan näitä noteerannut vaan ajattelin tämän olevan turha kapistus ja silmissäni näin nämä vain samanlaisina rasvakeittiminä, kuin tavalliset friteerauskeittimet. Pian kuitenkin näin muutaman tubettajan, jotka kokeilivat pöhötintä. Nyt kun näin videolta, miten ne toimivat, alkoi pieni kiinnostus nousta.
Ostoajatuksia piti kuitenkin loitolla se, että loppuviimeksi kuvittelin laitteen jäävän vain keräämään pölyä. Vähän kuin kapselikeitin, jolla saa kivat kahvit silloin tällöin, mutta muuten vie arvokasta pöytätilaa. Jossain vaiheessa kuitenkin mietin ääneen laitteen hankkimista, mutta välittömästi omissa ajatuksissani kiistin koko asian. Lyhyt lipsautus ääneen tuotti tulosta, joka konkretisoitui vain muutaman viikon päästä jouluaattona.
Joulukiireet olivat päällä ja kuusen alle alkoi kerääntymään paketteja. Yksi paketti oli häiritsevän iso, mutta en siihen juurikaan huomiotani kiinnittänyt. Ajatuksissani näin miten paketti kuitenkin löytyy jonkun muun pakettisaaliin joukosta. Illan mittaan lahjat jaettiin ja hämmästys oli iso, kun huomasin paketin olevan omien lahjojeni joukossa. Jätin tämän paketin viimeiseksi ja mikähän sieltä paljastuikaan? Iloinen yllätys ja ikioma pöhötin.
Kyseinen laite on Lidl:n SilverCrest Air Fryer. Tiesin heti mihin laitan laitteen ja joulun välipäivinä härveli löysi paikkansa keittiöstä.
Kissa ei tullut pöhöttimen mukana. -toim. huom.
Itse tykkään käyttää monipuolisesti erilaisia laitteita ja testiinhän pöhötin pääsi heti, kun joululaatikot ja muut jouluruuat oli syöty. Pussillinen ranskiksia sisään, ohjekirja esiin ja esimääritellyn ohjelman mukaan ruoka lämpenemään. Tuloksena oli ihan hyvän makuisia, mutta hyvin kuivia koppuroita. Ekat kokeilut ovatkin aina harjoittelemista. Teoriassahan pöhötin on kiertoilmauuni minikoossa. Laitteen katossa on lämpövastus ja tuuletin, joka saa ilman pyörimään ympäri koppaa. Pääsääntöisesti voi ottaa pakkauksien lämpötiloista pois 20-astetta ja ajan laittaa puoliksi. Eli jos pakkauksessa on 225 astetta ja 10 minuuttia, niin pöhöttimellä riittää 200 astetta ja 5 minuuttia. Ei toimi kaikissa sapuskoissa, mutta testailemalla löytää oikeat ajat. Muutenkin kannattaa lämmityksen aikana sekoitella koppaa pari tai kolme kertaa.
"Pöhötin on kiertoilmauuni minikoossa. Laitteen katossa on lämpövastus ja tuuletin, joka saa ilman pyörimään ympäri koppaa."
Eli hyvä laite ranskiksille? Täytyykö ajatella, että jos ei syö ranuja, niin ei mene jatkoon? Ei tosiaankaan, vaan laitteella voi tehdä erilaisia ruokia todella monipuolisesti. Itselläni pöhöttimestä löytyy vähän väliä makkaraa, munakasta, pannaria, paninia, kebablastuja, lihapiirakkaa jne. Laitteella pystyy lämmittämään ruokia hyvin monipuolisesti ja jokaiseen ruokalaatuun tulee sellainen pöhötinmäinen rapeus, josta tykkään. Esimerkiksi parhaimmat syömäni paninit on lämmitetty pöhöttimellä. Lisäksi, jos vielä omistaa tilin Facebookkiin, kannattaa liitty ryhmään "Airfryer vinkit ja ohjeet Suomi". Sieltä saa hyvää vinkkiä kaikenlaisista ruuista, joita pöhöttimellä voi tehdä. Lisäksi ryhmä on hyvin aktiivinen ja varmasti saa apua jonkin ruuan tekemisessä tai vinkkiä oikeanlaisen laitteen ostamiselle. Sieltä olen itse saanut parhaimmat ideat pöhötinkokkailluille ja testeille.
Mikä on sitten pöhöttimen oikea hyöty? Voinhan lämmittää makkarani jo nyt uunissa ja lihikset lämpenevät ihan tarpeeksi mikrolla. Totuushan on se, että ei keittiöön mitään turhia laitteita oikeasti tarvitse. Jos on tyytyväinen mikro-lihiksiin ja uunimakkaraan ranskiksilla, niin hyvä niin. Pöhöttimen edut kuitenkin tulevat esille pienissä yksityiskohdissa. Ei tarvitse uunin esilämmittämistä, vaan ranskikset voi ottaa suoraan pakkasesta ja heittää pöhöttimen koppaan. Ruuan saa reilussa vartissa. Pari kertaa olen tullut nälkäisenä töistä kotiin, olen heittänyt kaupasta matkalla ostetun Mummon kanakorin pöhöttimeen, odotellut vartin ja päässyt syömään. Ennen tässä olisi mennyt ainakin tuplasti aikaa odotellessa uunin esilämpenemistä. Pöhötin nopeuttaa ruuanlaittoa selkeästi.
Ruuanlaiton nopeuttamisen lisäksi pöhöttimen etuna on rasvan väheneminen. Ruuan lämpeneminen perustuu lämpimään ilmaan, joka pyörii ympäri laitteen sisällä olevaa koria. Kaikki ylimääräinen rasva valuu lämmityksen aikana pois pöhöttimen pohjalle. Tämän johdosta ruoka on vähärasvaisempaa ja yksinkertaisesti miettien terveellisempää. On välillä suorastaan hurjaa katsoa sitä rasvan määrää, joka jää pois ruuasta. Pohja on useimmiten aivan rasvan peitossa.
Jos nyt tuli halu hankkia oma pöhötin, niin mitä pitää miettiä etukäteen? Pöhöttimen hankinnassa kannattaa tarkistaa laitteen korin koko ja käytettävyys. Koria saa muutamassa eri koossa ja on hyvä miettiä minkä kokoinen olisi itselle paras. Omaan pöhöttimeen mahtuu noin 2 litraa. Käytettävyys on myös siinä tärkeä kriteeri, ettei laite jää liian vaikeana paperinpainoksi. Digitaalinäytöt ja laajat ohjelmoidut esiohjelmat varmasti ovat kiinnostavia, mutta joskus niiden käyttäminen tuntuu samalta kuin avaruussukkulan ohjaaminen. Helpoimmalla pääsee laitteella, jossa valitaan vain lämpötila ja aika. Tämän enempää ei laitteelta tarvita. Lisäksi on hyvä tarkistaa laitteet koko. Jotkut laitteet ovat hyvin isoja ja leveärakenteisia.
Lopuksi, kun laitteen sijoittaa kotiin, on hyvä katsoa, että se asennetaan paikkaan, jossa on tilaa ympärillä ja laitteen yläpuoli suhteellisen vapaa. Esimerkiksi hyllyjen alle ei kannata laitetta varmaankaan laittaa, koska se puhaltaa melkoisesti lämmintä ilmaa ulos ruuanvalmistuksen aikana.
Suosittelenko pöhöttimen hankkimista? Jos artikkelin luit, niin kyllä. Yllättävän monipuolinen laite, jolla on oma paikkansa ainakin minun keittiössä. Olen nyt vuoden käyttänyt laitetta ja siitä on tullut osa keittiön toimivuuden kokonaisuutta.
Lisään kotisivulle myös yhden artikkelin, johon kerään ruokien valmistusaikoja pöhöttimelle. Ruuan valmistamisessa ei tarvitse juuri muuta tietää kuin aika ja lämpö.
Lisään kotisivulle myös yhden artikkelin, johon kerään ruokien valmistusaikoja pöhöttimelle. Ruuan valmistamisessa ei tarvitse juuri muuta tietää kuin aika ja lämpö.
Vielä lopuksi esimerkki ruuan valmistamisesta pöhöttimellä:
Pieneen astiaan pari kananmunaa, vähän juustoraastetta ja kinkkusuikaleita.
Astia pöhöttimeen.
Laitteeseen 15 minuuttia ja asteiksi 170 celsiusta.
Katselemaan telkkaria ja vartin päästä syömään.
Löysin Youtubesta esittelyvideon samasta laitteesta, jonka itsekin omistan.
Page updated
Google Sites
Report abuse