Vakka

Viljelykokemus: Ensimmäisenä vuonna (2019) jyvät olivat huonossa paikassa ja pellolta sai takaisin suurin piirtein sen mitä sinne laitettiinkin. Nämä ovat vielä tähkinä tallessa, kaikki n.10 tähkää. 13 jyvää, jotka kylvin seuraavana kesänä (2020) kasvimaalle parempaan paikkaan ja näistä sain saaliiksi 52 tähkää (2021). Näistä sai kylvettyä selvästi isomman määrän ja kasvusto näytti tosi hyvälle alkukesästä (2022). Talvehti hyvin, kylvöpaikka on rinteessä, joten vesi ei jäänyt seisomaan kasvuston kohdalle.   
Muuta:  Vakka tuli kauppaan 1953. Vakka on syysvilja. Risteytys Varma x Kehra (Pesola 1955 a) tuotti viimeisen vaalea - ja nukkatähkäisen, suomalaisen syysvehnälajikkeen. Leikkuupuinnin yleistyminen oli tuonut tähkässäitämisen ongelmaksi, jota nukkainen, sateen jälkeen hitaasti kuivuva tähkätyyppi oli omiaan suurentamaan. Vakan tähkäidäntäherkkyyttä vähensi lajikkeen aikaisuus, joka on peräisin virolaiselta Kehra (G5/20)-lajikkeelta. Leivontaominaisuuksiltaan Vakka on luettava hyvien kevätvehnien luokkaan (Pesola ja Veijola 1954). Vakkasta tuli Varman syrjäyttänyt yleislajike. Tämä tapahtui siemenkaupassa v. 1955, jolloin lajikkeen viljelylaajuus oli jo 4.4 % (Valle et al. 1958). Vielä 1980 - luvun alussa Vakan osuus syysvehnän viljelyalasta oli yli 60 %. Sitten alkoi väheneminen, mutta vielä 1990 - luvun alussa viljely ylitti 5 %. Lajikeluetteloissa Vakka oli vuosina 1953 - 1992.

Enemmän tietoa Vakasta. 

Kuva. Annika Michelson