Kauroja on kahdenlaisia, kuorellisia ja kuorettomia. Kaura on itsepölytteinen. Varhaisessa kasvuvaiheessa kaura on tummempi vihreä kun ohra ja vehnä. Kauralla on hyvin erilaisia röyhyjä. Ennen eristetiin viisi eri tyyppi röyhyä:
sulkaryöhy (plymvippehavre), röyhy yksipuolinen
(styvvippehavre), röyhy yksipuolinen pyramiidimuotoinen, pikkasen ruokkuva
(yvvippehavre), ryöyjä molemmilla puolella ja pyramiidimuotoinen
(spärrvippehavre), röyhyjä molemmilla puolella kaartevilla ja ulospäin suuntavia sivuhaaroja
(slakvippehavre), röyhy yksipuolinen pyramiidinen lyhyilllä vaakasuorilla tai roikkuvilla päähaaroilla.
Kauroissa eristellään valkokauroja ja mustakauoja. Keltakaura luetaan valkokauraksi ja ruskeakaura mustakauroiksi.
Kaurojen 2-3 jyvistä pienessä pikkutähkylässä arvokkain siementä varten on alimmat jyvät (ulkojyvät). Ne kehittyvät voimakkaasti ja antavat parhaimpia taimia. Sisäjyvät ovat pienempiä.
Joitakin sanoja hukkakaurasta. Hukkakaura muistuttaa viljelty kaura ja on paha rikkaruoho. Hukkakaurasta esiintyi, ainakin ennen, niin mustilla, kellertävillä ja harmailla jyvillä. (Elfson, 1949)
Ruotsalainen Vidar kaura jalostettiin pohjoisia alueita varten ja sen viljely voisi myös kokeilla Suomessa (NGB 6350, NGB 4888)