Tieteellinen nimi: Hordeum vulgare ssp. vulgare
Geenipankki: Ei geenipankissa
Kannan nimi: Jorma
Tyyppi: Maatiainen
Tuntomerkki: Monitahoinen
Polveutuminen: Laitisen maatila, Kesälahti, Keski-Karjala
Kauppaantulovuosi: 1978
Lisäysviljely: Mustialassa 2015-18
Viljelykokemus: Siemen saatu Mooseksen viljasta 2015. Lupaa viljelemiseen saatu Kalervo Laitiselta 22.5.2015. Kylvettiin 23.5.2015 1 kg. Kuoreelliset poistettiin käsin, kuoreellisia oli 14 grammaa. Itävyyttä 87%. Jorma on viljelty Mustialan koekentällä 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019. Jormassa on niin aikaisempia kun myöhäisepiä tähkiä. Kantaa tulisi valikoida, jotta saadaan kaikki valmis samaan aikaan. Liian myöhäinen Kuusamossa kesällä 2021.
Muuta: Jorman kuvaus; kasvusto ja kasvi ja jyvän kuvaus (linkki)
Kuva. Annika Michelson 2018
Ylläpitäjä: Risto Laitinen
Kuva. Stefan Nordin 2023
Kuva. Stefan Nordin 2023
Keski-Karjalassa Kesälahdella Luomutila Laitisilla on pitkään viljelty kuoretonta maatiaisohraa. 'Jormaksi' rekisteröity ohra edustaa vanhaa suomalaista ohraa. Se on jäljitetty vanhoista jyvänäytteistä Rautalammin maatiaisohraksi, jota tiedetään viljellyn 1600-luvulla Savossa. Tiettävästi tämä on ainoa kuoreton maatiaisohrakanta, jota yhä viljellään Suomessa. Jorma-ohra soveltuu perinteisiin karjalaisiin leivonnaisiin ja ruuanlaittoon, mutta myös uudenlaisiin keitoksiin ja leipomuksiin, kuten ohrarisottoon ja pikkuleipiin. Kuorettoman ohran jyvä vaatii pidemmän kypsytysajan, koska jyvä on kovempi kuin kuorellisen ohran. Kotileipomo Riikonen Kontiolahdella on valmistanut Jorma-ohrasta pikkuleipiä, ohra-perunarieskaa ja karjalanpiirakoita ohratäytteellä. Jorma-ohraa on myös ollut kesälahtelaisen Ravintola Juhanantuvan ruokalistalla. Muhosen leipomo Kerimäellä on valmistanut perinteistä jouluista ohramakkaraa Jormasta (Luonnonvarakeskus, 2020).
Pelastakaa ohra! Kodin Pellervo
Luonnonvarakeskus: Maatiaistuotteita. Haettu 13.5.2020.
Ruokavirasto. Suomen kasvilajiketiedote. 2025:2