Tieteellinen nimi: Phleum pratense ssp. pratense
Geenipankki: NGB 13221 Bottnia II ja NGB 2756 Bottnia II
Lajikkeen nimi: Bottnia II
Tyyppi: Vanha-kauppalajike
Tuntomerkki:
Polveutuminen: Bottnia II on valikoima vanhemmasta Bottnia timoteista joka on Norrbottenista.
Kauppaantulovuosi: 1954-2011
Lisäysviljely:
Viljelykokemus: Bottnia on Svalöfin jalostama timotei. Sen sato oli vuonna 1930 2520 kg/ha, vuonna 1939 957 kg/ha vuonna (15% kosteutta). Jälkisato oli 1.niiton sadosta 38%. Bottnian 1. vuoden nurmen ensimmäinen sato vuonna 1939 (8/7) oli 5300 kg/ha ja jälkisato (23/8) 51.2%. Toisen vuoden nurmen ensimmäinen sato (7/8) oli 8400 kg/ha ja jälkisato (24/8) 31.6%. Bottnia II tuli kauppaan vuonna 1957. (Pohjankallio & Eskola, 1941)
Bottnia II oli vuodesta 1978 maatalouskokeiden virallinen mittari pohjoisessa. Bottnia II oli vuonna 1983 perustetussa kokeessa 1. ja 2.v. nurmessa hyvän jälkikasvukyvYn ansiosta satoisa (Ravantti, 1986).
Muuta: Lajike on todettu soveltuvan hyvin Lappiin (Marjanen et al, 1979). Tammisto timotei on Bottnia lajikkeen ja paikallisen Haukiala lajikkeen risteytys (Pulli, 1980)
Hannukkala, Antti (1992): Timoteinurmen perustaminen Pohjois-Lapissa. Maatalouden tutkimuskeskus Tiedote 5/92 Jokioinen.
Lundberg, Marie (2002): Skador av is och ytvatten i vall i norra Sverige. Institutionen för markvetenskap. Avdeliningen för lantbrukets hydroteknik. Examensarbete. SLU Uppsala.
Marjanen, Helvi; Soini, Sylvi & Sipola, Juhani (1979): Nurmituhoista tuottavaan viljelyyn. Timotei Pohjois-Suomen nurmikasvina. Maatalouden tutkimuskeskus. Paikalliskoetoimiston tiedote N:o 11. Kemi
Pohjakallio, Onni & Eskola, Helvi (1941): Timotein jälkikasvua selvittäviä tutkimuksia. Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja N:0 112. Helsinki.
Pulli, Seppo (1980): Development and productivitys of timothy (Phelum pratense L.) Journal of the Scientific Agricultural Society of Finland. Vol. 52:368-392. University of Helsinki
Ravantti, Saija (1986): Iki-timotei. MTTK Maatalouden tutkimuskeskus Tiedote 21/86.Jokioinen.