Bottnia II timotei

Viljelykokemus: Bottnia on Svalöfin jalostama timotei. Sen sato oli vuonna 1930 2520 kg/ha, vuonna 1939 957 kg/ha vuonna (15% kosteutta). Jälkisato oli 1.niiton sadosta 38%.  Bottnian 1. vuoden nurmen ensimmäinen sato vuonna 1939 (8/7) oli 5300 kg/ha ja jälkisato (23/8) 51.2%. Toisen vuoden nurmen ensimmäinen sato (7/8) oli 8400 kg/ha ja jälkisato (24/8) 31.6%. Bottnia II tuli kauppaan vuonna 1957. (Pohjankallio & Eskola, 1941)

Bottnia II oli vuodesta 1978 maatalouskokeiden virallinen mittari pohjoisessa. Bottnia II oli vuonna 1983 perustetussa kokeessa 1. ja 2.v. nurmessa hyvän jälkikasvukyvYn ansiosta satoisa (Ravantti, 1986).

Muuta: Lajike on todettu soveltuvan hyvin Lappiin (Marjanen et al, 1979). Tammisto timotei on Bottnia lajikkeen ja paikallisen Haukiala lajikkeen risteytys (Pulli, 1980)

Lähteet

Hannukkala, Antti (1992): Timoteinurmen perustaminen Pohjois-Lapissa. Maatalouden tutkimuskeskus Tiedote 5/92 Jokioinen. 

Lundberg, Marie (2002): Skador av is och ytvatten i vall i norra Sverige. Institutionen för markvetenskap. Avdeliningen för lantbrukets hydroteknik. Examensarbete. SLU Uppsala. 

Marjanen, Helvi; Soini, Sylvi & Sipola, Juhani (1979): Nurmituhoista tuottavaan viljelyyn. Timotei Pohjois-Suomen nurmikasvina. Maatalouden tutkimuskeskus. Paikalliskoetoimiston tiedote N:o 11. Kemi

Pohjakallio, Onni & Eskola, Helvi (1941): Timotein jälkikasvua selvittäviä tutkimuksia. Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja N:0 112. Helsinki. 

Pulli, Seppo (1980): Development and productivitys of timothy (Phelum pratense L.) Journal of the Scientific Agricultural Society of Finland. Vol. 52:368-392. University of Helsinki

Ravantti, Saija (1986): Iki-timotei. MTTK Maatalouden tutkimuskeskus Tiedote 21/86.Jokioinen.