Embedded Files
Ruis nimettiin ennenvanhaa sen mukaan missä ja milloin sitä kylvettiin. Juureinen (juureisruis, myöhemmin juhannsruis) on pienjyväisempi ja monimuotoisempi väriltään kun peltoruis.
Juureinen markkinoidaan nykyään nimeellä kaskiruis. Kaskettiin yleisesti alkukesästä, kesäkasket olivat harvempia. Ruotsissa kutsuttiin kaskiruis juhannusrukiiksi ja kun tätä käännettin suomeksi syntyi sana juhannusruis. Suomalaiset käyttivät sana kaskiruis tai juureksinen. Todennäköisesti kaskirukiit toimivat myös ruotarukiina. Jotkut kannat voivat soveltua toisia paremmin.
Kaskirukiit:
Tvengsberg - vanhempi tyyppi ruista, joka pensastuu voimakkaasti. DNA tutkimuksissa tämä ruis eroaa kaikista muista rukiista. Tämä voi olla kirjallisuudessa mainittu aito juureinen ruis, ainoa joka on säilynyt nykypäivään saakka.
Telkkämäki
Kantola
Tällä sivulla on tuotu vanhaa tietoa miten viljeltiin ruis kaskessa siitä syystä että lisäysviljeljä ymmärtäisi millaisessa kasvuympäristössä kaskirukiimme ovat kehittyneet ja kasvaneet. Kaskiviljelyä harjoitetaan enää pienmuotoisesti perinteen säilyttämiseksi. Voimme oppia ymmärtämään vanhat viljelymenetelmät ja luoda niitä muistuttavia viljelyjärjestelmiä esim. jos kylvetään kesäkuussa ruis ehtii kasvaa kaksi kesää. Se antaa todennäköisesti tukevamman kasvin ja suuremman juuriston, mahdollisesti myös paremman maun.
Syysruiskasket. Mieluimmin valittiin lehtimetsää kasvava maa ja oltiin tyytyväisiä jos joukossa löytyi leppä (silloin oli näet maa voimakasta). Mitä paksumpi multakerros oli, sen parempi. Kaski sijoitettiin jonkun mäen etelärinteelle. Maa piti olla tarpeeksi viettävä, jotta pinta- ja muu vesi helpommin pääsi juoksemaan pois.
Juurishuuhta. Juurirukiin siemenet ovat peltomaan siemeiä paljon pienemmät eivätkä voi konsanaan hyvyydessä näiden kanssa kilpailla (Gadd). Gadd mainitsee myös ettei karja syö tämän viljan olkea mielellään sekä ettei se ole niin ravitsevaakaan kuin muun viljan olki. Juurirukiin kylvöön laskettiin menevän noin 8 a' 10 kappaa (=44 a' 55 litraa) tynn. alalle (0,5 ha:lle). Gadd mainitsee, että Satakunnassa katsottiin välttämättömän tarpeelliseksi joka toisena vuonna sekoittaa juurirukiisen muunlaatuista ruista syystä, että edellinen muuten huononisi. Nauriitakin kylvettiin juhannushuuhtaan ja nämä eri kasvilajit eivät haita toistensa kasvamista. Juurinen viljeltiin kolmella eri tavalla:
a. yksinään viljeltynä
b. nauriin kanssa viljeltynä
c. yhtenä ohran kanssa viljeltynä.
Kesäruiskasket. Harvinaiset. (Grotenfelt, 1901)
Ruiskaskissa erilaisia kasvivuorotuksia ennenvanhaa, kaksi ensimmäisiä olivat tavallisimpia:
1:nä vuonna ruis
2:na vuonna kaura, tattari, ohra tai herne
tai
1:nä vuonna ruis
2:na vuonna kaura
3:na vuonna kaura. tattari tai pellava
tai
1:na vuonna ruis
2:na vuonna kesanto
3:na vuonna ahoruis
tai
1:na vuonna ruis
2:na vuonna kaura
3:na vuonna kaura
4:na vuonna kaura
tai
1:na vuonna ruis
2:na vuonna kaura
3:na vuonna kaura
4:na vuonna kaura
5:na vuonna joko pellava tai tattari
Mustialan opettajat kaskesivat 2003-2005 pieni kokeiluala. Varsinainen poltto oli vuonna 2004. Kokeilussa oli mukana Jouko Lindroos, A.J.Suominen, Rauno Laine ja Annika Michelson. Kokeiluun osallistui myös oppilaitoksen opiskelijoita. Kokeilualue sekä siihen liittyviä tuloksia käytettiin hyväksi opetuksessa. Tutustu meidän kokemuksiimme:
Ohrakaski. Ohrakaski hakattiin pienempiin mestikköihin, kuin ruiskasket. Meiluimmin valittiin niiksi koivua ja leppää kasvava metsä (vältettiin havumetsän ja kangasmaitten käyttämistä). Usein ne sijoitettiin semmoisten suurempien metsätöyrästen alemmille ja multavemmille rinteille. Siemenmäärä oli tavallisesti 1/3 osaa suurempi kun syysruiskaskissa. (Grotenfelt, 1901)
Sekulikaski. Harvinaisia. Kylvettiin sekaisin ohraa ja kauraa. (Grotenfelt, 1901)
Ohrakaskissa viljeltiin
1:na vuonna ohraa
2:na vuonna kauraa
tai
1:na vuonna ohraa
2:na vuonna tattaria
tai
1:na vuonna ohraa
2:na vuonna pellavaa
Kirjallisuus
Kirjallisuus
Ahokas, Hannu: Maatiaisruis: vuoden 2012 maatiaiskasvi. Maatiainen 2012. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://www.maatiainen.fi/tekstit/maatiaisruis2012.htm
Hünerson, J (1914): Rukis. Tema kaswatamise põhjusjooned. Eesti Põlluttö-kirjanduse Ühenduse kirjastus. Tartu.
Luonnonvarakeskus: Kaskiruis. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivarat/MaatiaisTietoPankki/Viljat/Ruis/Maatiaisrukiita_r/4D93EBC88552B3BFE040A8C0023C4CDD
PedaNet: Monenlaisia rukiita, kaskiruis. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/viljat/ruis/rev
Page updated
Google Sites
Report abuse