Martta

Pellava kasvaa parhaiten multavassa savimaassa tai multavassa hiekkamaassa. Suomaata ja hyvin kalkkipitoista (antaa lyhen ha hauraan kuidun) maata ei sovi pellavan viljelykselle mutta kylläkin siemensadolle (Simola, 1926, 7). Pellavaa voi viljellä hyvin nurmen tai perunan jälkeen. Ohra ei ole hyvä esikasvi pellavalle. Rukiin jälkeen voi menestyksellä viljellä pellavaa jos on savimultamaata. Runsas karjalanta ei ole pellavalle eduksi, se on parempi antaa lannan esikasveille. (Simola, 1926, 7)  Pellavansiemenestä kirjoittaa Simola (1926, 8-9. Hän siteeraa Arrhenius): "Monivuotinen kokemus on todeksi näyttänyt, että ne pellavan siemenet, jotka ovat hyvin säilytettyjä eivätkä yli viiden vuoden vanhoja, antavat paljon pitempiä ja paljon hienompia pellavia, kuin ne, jotka vuoden vanhasta siemenestä saadaan". Samassa teoksessa mainitaan toki, että Rafn on sitä mieltä, että paras siemen on vuoden vanha siemen, joka on kasvanut nurmen jälkeen. (Simola, 1926, 2). Grotenfelt toetaa, että hyvän pellavansiemen on väriltään vaalean ruskeata, raskasta ja kiiltävää. Se juoksee helposti sormien välitse ja haisee voimakkaasti pellavanöljylle. (Simola, 1926, 10) Hyvän pellavan 1000 siemen paino tulisi olla 4.2-4.5 g. Pellavaa kylvettiin Etelä-Hämeessä ennenvanhaa toukokuun 25:n ja kesäkuun 10 päivän välillä. Vanha pellavan kylvöajan merkki oli tuomen kukkiminen. 

Siemenen kylvömäärästä voi olla monta mieltä. Nykyään suositellaan kuitupellavalle 120-130 kg/ha kylvösiementä. Kylvö tekee parhaiten 2-3 cm syvyyteen. Kun pellava on tullut 10 cm sopii puhdistaa rikkaruohoista. Riviväleinä voi käyttää myös 10cm. Maakirput voivat tuhota pellavanlehtiä, sitä voi torjua tuhkalla.  Jos pellavaa viljellän sekä kuitujen että siemenien vuoksi, kuten tavallisesti tehdään, niin sato korjataan siemenien alkaessa käydä ruskeiksi, alimpien lehtien lakastuessa ja varsien kellastuttua suurimmaksi osaksi. Pellavan siemenkodat eli sylkyt kuivataan alhaisessa lämmössä riihissä tai säilytetään ja pöyhitään ilmakuivana pitemmän ajan. Tällöin pellavan siemen jälkikypsyy ja voidaan sitten puimalla särkeä siemenkodat ja viskurilla puhdistaa siemenet. Siemensato voi ha:lta vaihdella 400-800 kg ja varsien sato 2000-4000 kg. 

Simolan pellavakokeessa vuonna 1924 oli mukana pellavia seuraavista paikkakunnista: Lammi, Kuhmoinen, Asikkala, Korpilahti, Juupajoki, Veteli, Ylivieska, Renko, Artjärvi, Padasjoki, Kangasala ja Joutsa. Vuonna 1925 liitettiin kokeiluun vielä Rengolta ja Ruovedeltä. 

Marttapellava Mustialan koekentällä kesällä 2023. Kuvat. Sabrina Luff

Lähteet

Nyberg, Anna (2022): Spånadslinsdemoförsök i Västankvarn Novia

Simola, E.F. (1926): Pellavan jalostuksen tuottamia tuloksia. Valtion Maatalouskoetoiminnan julkausuja N:o 3. Helsinki.

Yrkeshögskolan Novia - Novia UAS: Flax Production 10 min.