paksu ulkohelve kiinnittynä tiukasti jyvän ympärille kun paljasjyväisellä kauralla ulkohelve on ohut, paperimainen ja irtoaa puidessa kuten tapahtuu myös vehnällä ja rukiilla. Paljasjyväisen kauran tähkylä on monikukkainen, siinä on usein kolme tai useampia kehittymään lähteviä jyviä, kun tavanomaisessa kaurassa niitä on yleensä vain kaksi. (Kikkari et al). Kauran kuori suojaa kauraa maaperässä eri tautia vastaan itäysvaiheessa. Kuorettomalla kauralla ei ole kuorta ja sen itävyys voi olla huonompi verrattuna kuoreellista kauraa. Lisbeth kuoreton kaura on lajike. Geenipankissa on yksi suomalainen kuoreton maatiaiskaura. Geenipankin kuoreton kaura on lisäysviljelyksessä.
On olemassa ainoastaan yksi suomalainen kuoreton maatiaiskaura. Se on Hannu Ahokkaan kerämä kanta lappenrantalaisesta pellosta. Uskotaan, että se tuli karjalaisten evakkomatkan mukaan.
Kikkari, Anna-Maija; Peltonen-Sainio, Pirjo ja Lehtinen, Pekka: Paljasjyväisen kauran kuoriutuvuus, itävyys ja säilyvyys, Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote NRO 19.