Suomessa eniten viljelty vehnälaji on leipävehnä Triticum aestivum var. aestivum. Leipävehnä on viljalajeista maailmanlaajuisesti viljellyin vilja. Leipävehnän jauhoa käytetään leivän lisäksi pehmeisiin leivonnaisiin.
Leipävehnän lisäksi on muitakin vehniä, joita voidaan Suomessakin viljellä.
Leipävehnää vanhempia vehniä ovat yksijyvävehnä (Triticum monococcum) ja emmervehnä (Triticum dicoccon), jotka molemmat sopivat viljeltäväksi Suomessa. Suomalaisia kantoja näistä ei ole säilynyt, maantieteellisesti lähimmät maatiaiskannat ovat Gotlannin saaresta Ruotsista.
Yksijyvävehnä tai lyhyesti yksijyväinen on varhainen Lähi-idässä ja Euroopassa viljelty viljalaji. Yksijyväinen kasvaa villina esimerkiksi Bulgariassa. (Stamatov et al, 2017) Yksijyväisen nimi tulee siitä, että tähkän kahdessa rivissä on joka täykylässä yksi jyvä. Se on pakattu kovaan kuoreeseen. Puinnin jälkeen pitää kuoria yksijyväistä. Jauhot ovat kellertäviä, kellertävä väri ilmenee hyvin kun leipoo leipää pelkästä yksijyväisestä. Yksijyväisessä on paljon valkuaisia, rasvahappoja, fosforia, kaliumia, vitamiini B6 sekä karoteeniä. Yksijyväisellä on heikko gluteeni, joka on hyvä vatsalle, leipurilta vaatii enemmän osaamista leipoa yksijyväisellä. Löysä taikina, pitkä nostatusaika ja leipominen vuokassa sopii yksijyväiselle. Yksijyväinen sopii myös sekoittaa muu jauhojen kanssa, esim. speltin kanssa leipoessa. (Lundens gård)
Emmer voi olla valkoinen, punainen, sininen tai musta.
Pölkkyvehnä (Triticum aesticum ssp. compactum) on kääpiövehnä tiheällä tähkällä. Uskotaan, että tämä vehnätyyppi viljeltiin ennen 1940-lukua Euroopassa, koska vasta tämän jälkeen tavallisen leipävehnän viljely levisi Euroopassa. (Wikipedia: Pölkkyvehnä; Triticum compactum, 2023) Ohran ohella on löydetty itäsuomalaiselta asutuksesta pölkkyvenää ja näin tiedetään, että pölkkyvehnää viljeltiin Suomessa jo 500-700-luvulla jKr. (Alenius, 2008)
Jyvä irtoaa kevyesti leipävehnästä ja pölkkyvehnästä, mutta muut Triticum lajikkeet ovat kuorellisia ja niitä pitää kuoria ennen kun satoa voidaan hyödyntää. Tiivis kuori suojaa jyvää sienitaudeista itävyyden ajalla maaperässä. Spelttiä (Triticum seplta) viljellään Suomessa ja sitä tuotetaan myös vientiin (Birkkala.fi, 2023) Speltti sopiikin viljeltäväksi Suomessa hvyin. NordGenissä on kolme suomalaista spelttinäytettä - Bauländer rotkorn ruskea, Vaalea speltti ja Vehmersalmen speltti. Näiden spelttien iästä ei ole tietoa geenipankissa, kaikki kolme näytteet ovat kumminkin kerätty Suomesta. Suomea lähimpiä vanhempia spelttiä ovat Ruotsista, Taalainmaan Folkärna speltti ja Gotlanninspeltti.
Tavallinen leipävehnä (Triticum aestivum var. aestivum) kutsutaan pehmeäksi vehnäksi kun durum vehnä taas kutsutaan kovaksi vehnäksi.
Durum (Triticum durum) vehnä, myö kutsuttu valkoiseksi tai kovaksi vehnäksi viljellää paljon Välimeren alueella ja käytetään pastan tekemiseksi.
Khorsan vehnä (Triticum turgidum ssp. turanicum) tunnetaan paremmin kaupallisella nimeellä Kamut vehnä. Tämä on durumvehnä, suomeksi kartiovhenä (Laji.fi, 2023) Tämä vehnä on paljon isompi verrattuna tavallista vehnää. (Wikipedia: Triticum turgidum, 2023)
Xichang Rice tai Peter ja Poulsin Jättivehnä (Peter and Pauls Giant Wheat, Triticum petropavlovskyi) on harvinainen vanha vehnälaji. Tätä vehnää löydettiin geenipankista ja se oli tullut sinne Xinchang aavikkoalueelta Länsi-Kiinassa. Sitä on myös löydetty Tibetistä. Tämä vehnä on kehittynyt leipävehnän (Triticum aestivum) ja Polish vehnän (Triticum polonicum) sponttaanisesta risteytyksestä. Tällä vehnällä on isot jyvät. Alkuperäinen Xinchang Rice ei onnistuttu viljelemään Pohjois-Euroopassa, mutta tanskalainen Landsorten järejstö on risteyttänyt sitä vehnän kanssa uudestaan ja valinnut Xinchang Rice näköisiä yksilöitä joita pystyy viljelemään myös meillä. (Landsorten: Xinchang Rice). Tutkijat uskoo, että Triticum polonicumista on kehittynyt Triticum petropavlovskyi ja siitä kehittyi nykypäivän venhä. (Tianzhen (Ed.), 2013; Wikpedia: Triticum polonicum, 2023)
Makha (Triticum makha), muistuttaa spelttiä ja tulee Kaukasiasta. Sillä on hyvät leipomisominaisuudet. Makha on viljelty Gruusian vuorsitoalueilla 6000 vuotta. Makha on sopeutunyt hyvin viljeltäväksi Pohjois-Euroopassa ja se on resistentti haisunoelle. Makha vehnää on niin punaista kun mustaa. (Landsorten: Makha, 2023)
Triticum timopheevii, myös tunnetty Zanduri vehnänä, uskotaan kehittyneen durumista (Triticum turgidum) (Wikipedia: Triticum timopheevii, 2023)
Vanhat kevätvehnät kylvettiin 180-240 kg/ha. Maatiaisvehnien olkisato on noin 1.5 kertaa jyväsatoa.
Muista harvinaisia vehniä joita viljellään mm. Gruusiassa ovat:
Triticum carthlicum
Triticum paleocolchicum
Triticum zhukovskyi
Triticum aestivum L. var. erythrospermum
Triticum aestivum L. var. lutescens
Triticum aestivum L. var ferrugineum
Alenius, Teija; Mikkola, Esa ja Ojala, Antti E.K. (2008): History of agriculture in Mikkeli Orijärvi, eastern Finland as reflected by palynological and archaeological data. Vegetation History and Archaeobotany. Vol. 17, No. 2. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://www.researchgate.net/publication/225444199_History_of_agriculture_in_Mikkeli_Orijarvi_Eastern_Finland_as_reflected_by_palynological_and_archaeological_data
Birkkala.fi Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://www.birkkala.com/
Laji.fi: Triticum turgidum Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://laji.fi/taxon/MX.42834
Landsorten. MaKha. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://landsorten.dk/kornsorter/MaKha
Landsorten. Zinchang Rice. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://landsorten.dk/kornsorter/Xinchang%20Rice
Lundens gård. Enkorn 10.9.2023 osoitteesta https://www.lundenseko.se/enkorn
Rousi, Arne. 1997. Auringonkukasta viiniköynnökseen. Ravintokasvit. WSOY, Porvoo.
Stamatov, Stanislav; Cholakov, TenchoI; Bozhanova, Violeta; Ruseva, Ruska; Uzundzhalieva, Katya; Chavdarov, Petar; Desheva, Gergana; Valchinova, Evgenya; Velcheva, Nikolaya; Kiosev, Bozhidar; Marinova, Gabriela; Batchvarov, Valentin & Trifonova, Тоtка (2017): Methodology for sustainable einkorn production in Bulgaria. Agricultural Academy, Sofia, Bulgaria. Agro-technological training methodology based on organic farming - Einkorn - Ancient innovation II" Project No 2014-1-BG01-КА202-001570 Petkom Institute for plant Petko Angelov Genetic Reources K. MALKOV Haettu 10.9.2023 osoitteesta https://www.researchgate.net/publication/316668618_METHODOLOGY_FOR_SUSTAINABLE_EINKORN_PRODUCTION_IN_BULGARIA
Tianzhen Zhang (ed.) Qian Chen; Hou-Yang Kang; Xing Fan; Yi Wang; Li-Na Sha; Hai-Qin Zhang; Mei-Yu Zhong; Li-Li Xu; Jian Zeng; Rui-Wu Yang; Li Zhang; Chun-Bang Ding and Yong-Hong Zhou (2013): EditorEvolutionary History of Triticum petropavlovskyi Udacz. et Migusch. Inferred from the Sequences of the 3-Phosphoglycerate Kinase Gene. PLoS One, 8:8:e71139. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3747190/
Wikipedia: Pölkkyvehnä. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6lkkyvehn%C3%A4
Wikipedia: Triticum compactum. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Triticum_compactum
Wikpedia: Triticum polonicum. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Triticum_polonicum
Wikipedia: Triticum timopheevii. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Triticum_timopheevii
Wikipedia: Triticum turgidum. Haettu 6.10.2023 osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Triticum_turgidum