Viisi tapaa käydä ilmiön kimppuun

Ilmastot@komossa on tarjolla viisi erilaista Delfoi-mallia, joista kukin sisältää mahdollisuuksia räätälöidä ja skaalata opintojaksoa eri tarpeisiin ja tilanteisiin. Kolme ensimmäistä sopii peruskoulun oppisuunnitelmiin, ja kolme viimeistä lukioon.

1. "LUOKKA-DELFOI"- eli "OMA ÄÄNI”-jaksossa Delfoi on mukana vasta viitteellisesti. Työkaluna ja apuvälineenä on yksilön ääni ja äänestäminen, jonka kautta tutkitaan sellaisia inhimillisen käyttäytymisen muotoja kuin (1) oman mielipiteen muodostusta ja ilmaisua (mielipide, yhteiskunnallinen kanta), (2) oman "äänen" yhteisöllistä perustaa (ryhmään kuuluminen, ryhmäpaine, identiteetti), (3) yhteisöllistä keskustelua, väittelyä ja dialogia (vuorovaikutus, tiedonmuodostus, argumentointi), (4) valinnan ja päätöksen tekemistä (äänestäminen, kannan muuttaminen, yhteinen päätös), (5) arviointia ja arvottamista (intressi, merkitys, tieto, reflektio). Kuudes näkökulma syntyy siitä, että kysymys kohdistuu (6) tulevaisuuteen, jonka erityispiirre on se, että siitä ei ole varmaa tietoa. Jakson tavoite on rakentaa niitä avaintaitoja ja itseymmärrystä, joita tarvitaan paitsi myöhemmissä Delfoi-prosesseissa myös sen jälkeisessä elämässä päivittäin. Syvätavoite on oppia ja omaksua omalle koululuokalle tai ryhmälle arkinen, järjestäytynyt ja rakentava tapa käynnistää oppimista ja hoitaa omia ja yhteisiä asioita.
2. “KOULU-DELFOI”-jaksossa toteutetaan oikea tutkimusprosessi sillä rajauksella, että tiedon keruu ja muodostus tapahtuu koulun piirissä. Prosessista on kaksi versiota, joista toinen on suunniteltu toteutettavaksi 2-4 tunnin kestoisena tapahtumana, ja toinen laaja-alaisena oppimiskokonaisuutena. Tutkimisen kohteena on esimerkiksi koulun energian säästö, kouluruoka, opintomatka tai koulun sisäinen kiertotalous. Sopivia panelistiryhmiä ovat oppilaat, opettajat ja muu henkilöstö sekä vanhemmat. Delfoissa pyritään yhteiseen käsitykseen tutkittavista asioista ja sitä kautta hyviin päätöksiin ja toimintaan. Syvätavoite on oppia ja omaksua tapa osallistua ja vaikuttaa koulun asioiden hoitoon ja luoda perusta deweylaistyyppiselle kouludemokratialle.
3. “KUNTA-DELFOI” -jaksossa ilmiön tarkastelu laajennetaan koulun ulkopuolelle omaan kuntaan ja sen ilmastopäästöihin, joita on mahdollista seurata reaaliajassa CO2-sivustolta (http://www.co2-raportti.fi/). Kasvihuonepäästöjen perusteella opiskelijaryhmä laatii tulevaisuuskysymyksiä, joita tutkimaan kutsutaan paneeli, jossa on edustettuna sekä koulun sisäisiä että ulkoisia ryhmiä. Kunta-Delfoi toteutetaan kahden kierroksen Delfoi-prosessina, jossa tunnistetaan ryhmien välisiä eroja mutta pyritään niistä huolimatta yhteiseen ymmärrykseen toimista, joita kunnassa on mahdollisuus tehdä ilmastonmuutoksen uhkien torjumiseksi. Syvätavoite on oppia tutkimaan ja vaikuttamaan koulun ulkopuolisen lähiyhteisön toimintaan.
4. “SUOMI-DELFOI” -jaksossa tutkiminen laajenee koko maahan ja haluttaessa koko maapalloon. Ilmastotulevaisuutta tutkitaan tavalla, jossa muodostetaan skenaariopolkuja erilaisiin tulevaisuuksiin. Skenaarioista rakentuu tulevaisuuskartta, jonka dynamiikkaa syvennetään energiatulevaisuuden laskentamallilla. Menetelmällisesti on kyseessä ns. Politiikka-Delfoi-variaatio, jossa tutkitaan ilmastonmuutosta tavalla, jossa ei pyritä ensisijaisesti yksimielisyyteen vaan löytämään perusteluja ja malleja erilaisille mahdollisille tulevaisuuksille. Nämä tulevaisuudet jalostetaan ja tarinallistetaan skenaarioiksi. Syvätavoite on oppia tutkimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan.
5. “BAROMETRI-DELFOI” -jaksossa pohjustetaan keinoja tehdä ilmastonmuutoksen tutkimisesta ja seurannasta osa kestävää koulukulttuuria. Delfoi- paneeleista tehdään jatkuvia tarjoamalla vastaajille vuosittain mahdollisuus tarkistaa kantojaan ja perusteluitaan. Näin tuloksista muodostuu aikasarja, jonka kautta on mahdollista havainnoida näkemysten muutoksia ja tulevaisuuksien kehkeytymisiä, mikä osaltaan auttaa navigoimaan ilmastonmuutoksen tulevaisuuskartalla. Kartan mittakaava tarkentuu sitä mukaa kun systemaattinen tiedonkeruu ja -muodostus etenee. Syvätavoite on omaksua tutkiva, keskusteleva ja systemaattinen (kumuloituva tieto ja ymmärrys) koulun toimintakulttuuri ympäristöasioissa. Tätä tavoitetta on mahdollista edistää myös Okka-säätiön kehittämien kestävän tulevaisuuden indikaattorien avulla.

Ensimmäinen ja toinen konsepti sopivat parhaiten peruskouluun, ja neljäs ja viides lukioon. Kolmonen on sovellettavissa molempiin oppilaitosmuotoihin. Delfoi-prosessit vahvistavat toisaalta laaja-alaisten osaamisten ja yhteispelitaitojen kehittymistä, ja toisaalta oman yksilöllisen identiteetin ja intohimon tunnistamista. Tällaisesta intohimosta on rakennettavissa oman elämän majakka, joka auttaa navigoimaan maailmassa, joka koostuu useista ammateista ja reitinvalinnoista kuten nuori futuristi Perttu Pölönen** on profetoinut. Delfoi-prosessin läpiviemiseen tarvitaan vaihtelevin pitoisuuksin useimpia Howard Gardnerin (ks. https://howardgardner.com/) kahdeksasta älykkyyden ja lahjakkuuden lajista. Se merkitsee toistuvia tilaisuuksia löytää omia tulevaisuuksia hyvin erilaisille oppilaille.

Kaikkia pedagogisen Delfoin muunnoksia yhdistää seitsemän T-piirrettä, jotka ovat ilmastonmuutoksen tematiikan lisäksi:

1. TIIMITYÖ: opitaan - suunnitellaan, kommunikoidaan, arvioidaan ja esitetään - yhdessä vaikka toteutetaankin tehtävät työnjakoisesti
2. TUTKIVA OPPIMINEN: oma tiedonhankinta ja uuden tiedon muodostus, tiedon analysoiminen ja esittäminen
3. TIETOKÄSITYS: tietokäsitys sisältää kolme bahtinilaista*** tiedon lajia, jotka ovat mutkia oikoen ja alkuperäistä esitystä yksinkertaistaen tieteellinen, taiteellinen ja tulevaisuustieto
4. TOIMINTA: oppimis- ja tutkimusmenetelmä on toiminnallinen ja tähtää yhteisöllisiin valintoihin ja päätöksiin sekä niiden seurauksena toimenpiteisiin (ilmiöön pyritään vaikuttamaan)
5. TOTEUTTAVA PANEELI: monimuotoinen ja laaja-alainen aiheen käsittely taataan asiantuntijuuteen ja asianosaisuuteen perustuvan paneelin avulla (argumenttien moneus)
6. TRANSFORMAATIO: kysyvä ja keskusteleva prosessi, johon kuuluvat avaavat kysymykset, mielipiteen ja argumentin muodostaminen, reaaliaikainen vuorovaikutus ja dialogi sekä jatkuva mahdollisuus tarkistaa oma kanta****
7. TULEVAISUUS: tutkimisen kohteena ovat mahdolliset tulevaisuudet, joita oletetaan olevan monta, erilaisia mahdollisuuksia kuvaavat skenaariot ovat tulevaisuuden käsikirjoituksia

Katse ei ole yksinomaan tulevaisuuteen vaan aikahorisonttia jatketaan myös menneisyyteen.***** Tekstin lopussa on kolme antiikin aikaa kuvaavaa tarinaa (Delfoin oraakkeli, Sokrates ja Shkolé), joiden ajatuslainojen päälle Delfoi-pedagogiikkaa on rakennettu. Antiikin artikkelien lisäksi liitteissä kuvataan Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometria, jolle Ilmastot@komo on velkaa sekä metodin käytön että oppimiskäsitysten osalta.****** Viimeisessä liitteessä kuvataan pilottikyselyt ja -kysymykset, jotka autenttisina ovat käytettävissä ja kopioitavissa Ilmastot@komon eDelphi-paneelissa https://www.edelphi.org/ilmastotakomo.

Ilmastot@komo-video