VeräjäpelTO, ESPOO

Kevään ja toukokuun viimeisenä varsinaisena koulupäivänä Espoon Veräjäpellon koulun 16 nelosluokkalaista otti kantaa kolmeen ilmastonmuutosta sivuavaan tulevaisuusväitteeseen. Kohdevuodeksi valittiin vuosi 2027, jolloin vuonna 2008 koulutiensä aloittaneet oppilaat ovat aikuisvalintojen edessä. Osa jatkaa silloin opintoja kolmannelle asteelle ja osa siirtyy työelämään. Delfoi-väitteet koskivat kolmea oppilaiden elämänpiiriä sivuavaa ilmastonmuutosteemaa:

1. Vuonna 2027 tässä koulussa syödään lihatonta ruokaa neljänä päivänä viikossa.
2. Vuonna 2027 lennetään Helsingistä Pariisiin päästöttömällä sähkömatkustajalentokoneella.
3. Vuonna 2027 suurin osa vaatteista - etenkin muotivaatteista - on kierrätettyjä.

Pienimuotoisessa arviointi- ja äänestystyökaluna käytettiin eDelphin mobiiliversiota LiveDelphi, joka on maksutta ladattavissa Google Playsta (android) ja App Storesta (mac). Veräjäpellon oppilaat käyttivät kuitenkin kannettavia tietokoneita, joissa käytetään ohjelman selainversiota osoitteessa http://live-app.edelphi.org . Opettaja Anna Lehtosella oli lisäksi käytössään ohjelmiston managerisovellus (http://live.edelphi.org), jolla kysely-ympäristö luodaan ja jossa sitä hallinnoidaan.

Aikaa oli käytössä noin puolitoista tuntia, jonka aikana opiskelijat johdateltiin aiheeseen, kirjauduttiin henkilökohtaisin tunnuksin LiveDelphi-ohjelmaan, arvioitiin väitteen todennäköisyys ja toivottavuus 7-portaisella asteikolla sekä perusteltiin oma vastaus.

Optiona oli mahdollisuus kommentoida toisten kommentteja. Prosessin lopuksi ja osin aikanakin keskusteltiin aiheesta ja toteutuksesta. Oppilaiden kiinnostus ja energiat riittivät loppuvaiheisiin asti, vaikka olikin viimeinen koulupäivä. Motiivia lisäsi se, että Delfoi-äänestys kytkeytyi vasta päättyneeseen ilmastoaiheiseen ilmiöjaksoon.

Lyhyen ensikertaisen kokeilun riskejä on kompastua teknisiin alkutoimiin. Riskit eivät toteutuneet Espoossa, mistä on kiittäminen huolellista etukäteisvalmistautumista johon kuuluivat myös Ilmastot@komon konsultaatiot. Takomon kautta esitettiin myös viitteellinen oppimisprosessin vaiheistus, jota sovellettiin tilanteenmukaisesti:

1. Johdatus siihen mitä tullaan tekemään (5-10 min)
2. Tekninen ohjaus ja toiminta: ohjevideon katselu, ohjelman asentaminen, ja kirjautuminen (10-15 min)
3. Vastaaminen 1: käydään vastaamassa asteikkokysymyksiin (samalla kaikkiin kolmeen) (10 min)
4. Vastaaminen 2: ohjataan perustelemaan ja tarkistamaan omaa ensimmäisen kysymyksen vastausta (on lupa myös googlata ja hakea tietoa perusteluihin, erikseen kannattaa opastaa kierroksen loppupuolella kommentoimaan toisten vastauksia pyrkimyksenä vaikuttaa lopputulokseen) (15 min)
5. Keskustelua tuloksista ja prosessista (5-10 min)
6. Vaiheet 4-5 kysymyksen kaksi osalta (20 min)
7. Vaiheet 4-5 kysymyksen kaksi osalta (20 min)

Luokassa oli käytössä Smartboard, josta kaikki saattoivat seurata koko ajan vastausten ja kommenttien kertymistä. Live-näkymät olivat myös apuna keskusteluvaiheissa. Keskustelu oli kirjallista kommentointia paneutuvampaa ja vivahteikkaampaa, mikä on luonnollista senkin takia, että ei ollut aikaa syventää omaa asiantuntemusta tiedon hankinnalla. Suullisen ja kirjallisen argumentoinnin laatuero on pohdiskelua aiheuttava havainto, joka pitää ottaa huomioon kun uusia oppimistapahtumia suunnitellaan. Jos tarkoitus on jatkaa ja syventää arviointia niin kannattaa harkita sitä, että opettaja ohjaa viemään argumentit ja pohdiskelut myös kirjalliseen muotoon. Ennen pitkää ohjelmiston ominaisuuksiin tullee kuulumaan myös kommenttien saneleminen. Aikanaan joudumme arvottamaan sen, miten tekstin tuottamisen tekniikoihin suhtaudutaan. Argumentaation merkitykseen sillä ei ole vaikutusta.

Yhdistettynä Pihlajamäen ala-asteen kakkosluokkalaisten kokeiluun vahvistuu ajatus siitä, että Delfoi-äänestys olisi aika vähällä vaivalla vietävissä arkiseksi yhteisötoiminnan työkaluksi koulun arkeen. Kun sen käyttö on kerran omaksuttu niin sen avulla voisi ottaa kantaa ajankohtaisiin asioiden ja aivan erityisesti valmistella oman luokan päätöksiä siellä missä valintapäätöksiä on mahdollista tehdä. Kuviteltavissa on myös se, miten motivoivaa olisi laajentaa arviointi oman luokan ulkopuolelle tavalla, jossa oppilaat ottavat toimintavastuita sekä kyselyn laadinnan että toteutuksen osalta.