Murroksen tulkki

Toinen ilmastonmuutoksen politiikkaharjoitus perustuu Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan teettämiin selvityksiin ja asiantuntijakeskusteluihin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Keskusteluja käytiin neljästä ilmastonmuutoksen teema-alueesta - asuminen, liikenne, ruoka ja tavarat, joita kutakin tarkasteltiin sen oletuksen kautta, että edessä on iso käänteentekevä murros. Ajatusalusta disruptiiviselle lähestymistavalle on yli viiden vuoden intensiivinen selvitys- ja tutkimustyö, jota Risto Linturi ja Osmo Kuusi ovat tehneet Tulevaisuusvaliokunnalle. Selvityksissä ennakoidaan sataa potentiaalisesti mullistavaa ja radikaalia teknologiaa 2030-luvulle siirryttäessä.

Tulevaisuudentutkijoiden näkökulma on optimistinen, mihin viittaa julkaisun nimikin “Suomen sata mahdollisuutta” (2018).* Raportti listaa yli 200 uutta ammattia ja jakaa yhteiskunnan kahteenkymmeneen sadan radikaalin teknologian vauhdittamaan arvonluontiverkostoon. Tutkijat ovat lähteneet siitä ajatuksesta, että teknologinen kehitys muokkaa perusteellisesti yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Teknologiakehityksen kautta syntyy myös läpimurtomahdollisuuksia ratkoa ilmastonmuutoksen uhkia. Linturin ja Kuusen julkaisu on rikas lähteistö löytää muitakin kiinnostavia tulevaisuusteesejä Delfoi-paneelien käyttöön kuin mitä Murroksen tulkki-kyselyyn on poimittu. Pilottikyselyyn valikoitui 12 kysymystä, joiden kautta katetaan merkittävä vaikkei suinkaan kattava osa ilmaston muutoksesta. Koulun toteutuksessa mukaan voidaan valita koko kysely tai vain osa siitä. Seuraavassa kyselyssä esitellään kolmiulotteinen kysymysgeneraattori, jonka pohjalta tutkivat ryhmät voivat myös muodostaa toisiaan täydentäviä tutkimusprojekteja. Tutkimusprojektien kautta ilmastonmuutoksen tulevaisuuskartta koko ajan tarkentuu.

Murroksen tulkki-pilottikyselyn rakenne, joka perustuu ilmastonmuutoksen teema-alueisiin ja ns. sosiotekniseen monitasomalliin

Murroksen tulkki-paneeli kysely samanlaisen paneeliston avulla kuin Kunta-Delfoissakin, mutta lukiossa koulun ulkopuolisen paneelin osuutta voi kasvattaa. Opiskelijat ja opettajat kannattaa silloinkin ottaa mukaan alapaneeleina, mutta muuten panelistit rekrytoidaan kotikunnan eksperteistä.

Neljää ilmastonmuutoksen teemaa tarkastellaan kolmitasoisesti niin, että omana ylätasonaan havainnoidaan toimintaympäristön (landscape) muutoksia, jotka tyypillisesti ovat väkeviä ja tunnistettuja kehityskulkuja, joihin ilmastonmuutoskin kuuluu. Niitä nimitetään usein myös megatrendeiksi, jotka voivat olla ilmastonmuutoksen tavoin luonnontieteellisiä, sosiaalisia (kaupungistuminen) tai ideaperustaisia (kiertotalous). Toisella tasolla (regimé) havainnoidaan vallitsevia tapoja ohjata kehitystä ja tehdä päätöksiä. Alimmalla tasolla tapahtuvat innovaatiot ja keksinnöt (niché), joilla reagoidaan ylempien tasojen kehitystarpeisiin. Tämä kolmen tason teoria perustuu sosioteknisen monitasomalliin, jota esitellään seuraavassa alaluvussa opettajan avuksi.

Sosiotekninen monitasomalli

Toimintaympäristö on systeemin makrotaso, uusia ratkaisuja kehitetään mikrotasolla eli nichessä (innovaatiot), ja regiimi (vallitsevat tavat ja normit) on näiden kahden välinen vallitsevan toiminnan (ohjauksen) taso. Systeemi muuttuu, kun näiden kolmen tason kehityksen ja vuorovaikutuksen seurauksena toimintamalli muuttuu toiseksi, eli tapahtuu siirtymä regiimistä uuteen regiimiin.

Sosiotekninen monitasomalli jota on sovellettu kyselyiden laadinnassa (geneerinen malli kaikille aloille by Geels & Schot 2007, 2011, kuva © Metodix)**

Sosiotekniseen toimintaympäristöön (landscape) sisältyvät makrotason aineelliset ja aineettomat elementit, kuten yhteiskunnan infrastruktuuri, luonnonympäristö, yhteiskunnalliset arvot, poliittiset ideologiat ja demografiset trendit. Toimintaympäristön muutokset on luokiteltu kolmeen tyyppiin. On hitaita muutoksia, kuten ilmastonmuutos, pitkävaikutteisia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten teollistuminen, väestömuutokset, tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen sekä shokkeja, kuten öljykriisi ja sodat. Normaalioloissa sosiotekninen toimintaympäristö muuttuu hitaasti. Koulun kannalta tärkeää toimintaympäristöä edustavat koulua ylläpitävä kunta ja koulujärjestelmää ylläpitävä yhteiskunta eli valtio. Toimintaympäristön tilaa ja muuttumista kuvataan megatrendeillä, jotka edustavat ympäristöstä regiimiin kohdistuvia muutosvoimia. Drivereissä voi olla kyse toisinpäin suuntautuvasta vaikutuksesta. Esimerkiksi poliittisella päätöksellä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta.

Sosiotekninen toimintamalli (regiimi) viittaa systeemin taustalla vaikuttavaan syvärakenteeseen eli vakiintuneisiin käytäntöihin, toimintatapoihin ja sääntöihin, jotka ohjaavat julkista politiikkaa ja yksityisiä toimia. Regimen elementtejä ovat esimerkiksi sopimukset, institutionaaliset järjestelyt, elämäntavat, käyttäjätottumukset ja tietotaito. Koulun kaikki toiminta perustuu tarkasti säädeltyihin normeihin kuten lakeihin ja opetussuunnitelmiin. Regiimin toimijaverkosto koostuu tutkittavan ilmiön tuottaja-, hankinta-, rahoitus- ja tutkimusverkostoista, julkisesta sektorista, käyttäjistä sekä järjestöistä ja liikkeistä. Regiimin sisällä pyritään usein pikemminkin parantamaan jo olemassa olevaa systeemiä kuin korvaamaan se toisella vaihtoehdolla. Geels jakaa regiimin kuuteen toisiinsa linkittyvään ulottuvuuteen: markkinat ja käyttäjät, teollisuus, tutkimus, politiikka, kulttuuri ja teknologiat. Regiimin elementit muodostavat toisiinsa punoutuneena verkon, joka tekee regiimistä vakaan. Regiimit muuttuvat vasta joko regiimin sisäisen konfliktin tai ulkoisen paineen seurauksena.

Uusien ratkaisujen kehittelykenttä (niche) tarkoittaa mikrotason uusien kokeilujen saarekkeita, kuten tutkimus- ja kehittämislaitoksia tai pieniä markkinarakoja, joissa kuluttajat ovat halukkaita tukemaan uusia tuotteita tai ratkaisuja. Nichen toimijat, kuten yrittäjät ja muut edelläkävijät, työskentelevät radikaalien regiimistä poikkeavien uusien ratkaisujen parissa. Tällä tasolla voi syntyä uutta ja vaihtoehtoista teknologiaa sekä vaihtoehtoisia käytäntöjä ja menetelmiä – systeemisen muutoksen siemeniä. Nichen toimijoiden tavoitteena on, että heidän keksintönsä tulisivat osaksi regiimiä tai jopa korvaisivat sen. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa, sillä keksinnöt eivät välttämättä istu regiimin infrastruktuuriin, käyttäjätottumuksiin tai sääntelyyn, jotka estävät regiimiä kehittymästä uuteen suuntaan. Sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja uusien toimijoiden mukaan lähteminen on olennainen vaihe nichen kehityksessä. Sen elementtien ja toimijoiden välille ei ole vielä syntynyt yhtä paljon kytköksiä kuin regiimissä ja sosioteknisessä toimintaympäristössä, joten niche on monitasomallin kolmesta tasosta epävakain ja herkin muutokselle.

* Linturi, Risto & Kuusi, Osmo (2018) Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 : yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Helsinki. “Raportissa tehdään oletuksia lähitulevaisuudesta ja tämä näkyy robotisaation ja työn tulevaisuuden painotuksissa. Laajat teknologiset muutokset kytkeytyvät erityisesti aurinkoenergiaan, autonomisiin robotteihin, virtuaalitodellisuuteen, hahmontunnistukseen, jakamistalouteen, sisäviljelyyn, DNA-teknologiaan, nanomateriaaleihin, kvanttitason tietotekniikkaan ja robotisoituun valmistukseen.”** Geels, F. W. & Schot, J. (2007). Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36. Geels, F. W. 2011. The multi-level perspective on sustainability transitions. Toimintaympäristöstä kohdistuu muutospainetta niche-tasolle sekä regiimiin, mikä vaikuttaa niche-innovaatioiden kehittämiseen sekä regiimin toimintamallin tasapainon järkkymiseen. Regiimin epävakaistuminen avaa ikkunoita uusille innovaatioille, jotka saavat mahdollisuuden päästä osaksi uutta regiimiä.

SEURAAVA