Energian tulevaisuus

Kaikkien neljän ilmastonmuutoksen teema-alueen taustalla vaikuttaa ratkaisevasti energian tuotannon ja kulutuksen tulevaisuus. Energiakysymys on niin keskeinen, että siitä rakennetaan laskennallinen systeemimalli*, jonka avulla eri skenaarioita on mahdollista simuloida. Paneeliin lisätään energiamuotojen määrien, suhteellisten osuuksien, energian reguloinnin ja hintojen tulevaisuus -kysely (Suomi-Delfoi: energian tulevaisuus), joka pohjustaa energiatulevaisuutta käsittelevän simulatiivisen systeemimallin rakentamista. Osio kytkee matemaattiset ja luonnontieteelliset osaamiset mukaan ilmiön tutkimiseen. Mallin dynaamisia vaikuttajia ovat markkinoilla ja/tai regulaation kautta syntyvät energialähteiden hinnat, joiden dynaamisten vaikutusten kautta syntyy erilaisia päästö- ja ilmastotulevaisuuksia.

Arviot tehdään eri energiamuotojen määrien arvioinnille, jossa ennakoidaan eri energiamuotojen a) hintakehitystä, b) määrää, jossa arvioon on otettu mukaan rajoitusten tai verotuksen kautta tapahtuva säätely. Mukaan otetaan kaikki fossiiliset (kivihiili, maaöljy, maakaasu, turve, ja varauksin ydinvoima) ja uusiutuvat (vesivoima, maalämpö eli geoterminen energia, tuulivoima, aurinkovoima, biopolttoaineet ja varauksin ydinvoima).**

Energiatulevaisuutta ja murrosta käsittelevien Delfoi-paneelien avulla voidaan laajentaa ja syventää aikaisemmin kuvattuja neljää skenaariota. Toinen mahdollinen systeemimallitus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten Suomessa tulee hakata, hoitaa ja kasvattaa metsiä eli hiilinieluja. Aiheesta on tehty pohjoismainen tutkimus, jota Helsingin Sanomat on referoinut Mikko Puttosen (HS 22.5.2019) tiedeartikkelissa. Kolmas kiinnostava systeemimallitus voisi ottaa lähtökohdakseen planetaarisen ruokavalion, jota kuvataan perusteellisessa artikkelissa (Elina Väntönen, Ruokavalio joka voisi pelastaa meidät ja maapallon, HS 17.5.2019).

Aiemmin äänestettiin neljän skenaarion todennäköisyydestä ja toivottavuudesta. Skenaarioissa painottuvat ns. PESTE- eli poliittiset (political), taloudelliset (economical), sosiaaliset (social), teknologiset (technological) ja ympäristötekijät (environment). Skenaarioita voidaan varsinkin ilmastokysymysten osalta laajentaa Murroksen tulkki-paneelin tuloksilla, joihin vielä lisätään energiasimulaation laskelmia.

Murroksen tulkki-kyselyn tulokset ovat kiinnostavia ilman skenarointiakin. Ensimmäisellä analyysitasolla tarkastellaan kokonaistuloksia sekä jakaumien että argumenttien osalta. eDelphi visualisoi jakaumat diagrammeiksi ja antaa kustakin kysymyksestä tärkeimmät keskiluvut kuten keskiarvon ja -hajonnan. Toisella tasolla havainnoidaan miten paneelin eri alaryhmät asiantuntijuuden ja asianosaisuuden mukaan eroavat toisistaan. Varsinkin intressien osalta on usein oletuksia (hypoteeseja) siitä, mihin suuntaan arviot ja perustelut kallistuvat. Kolmas taso on analysoida argumentteja eri vaihtoehtojen puolesta ja vastaan. Sitä varten eDelphi luokittelee kommentit eli ns. laadullisen aineiston nousevaan tai laskevaan järjestykseen. Kahden muuttujan (todennäköisyys vs. toivottavuus) kysymyksissä luokittelujen yhdistäminen tuottaa valmiin nelikentän, jossa kommentit (argumentit) sijoitetaan asteikkovastauksen mukaan omiin laatikkoihinsa. Sijoittelu pitää tarkistaa sisällön analyysin kautta, sillä joskus vastaajat vastaavat tahattomasti väärin päin. Puhdistetut ja loogisesti muodostetut neljä vaihtoehtoa ovat myös luokittelulähtökohta skenaarioille.

Murroksen tulkki-kyselyssä on 12 kysymystä, joista kustakin tehdään skenaroinnissa oma argumenttien nelikenttänsä. Kullekin kentälle annetaan nimi (otsikko), joka kuvaa sen sisältöä. Nimen perusteella voidaan laatia alla olevan taulukon mukainen kuvaus.

Skenaroinnin viimeinen vaihe on yhdistää toisiinsa liittyvät kenttäkuvaukset toisiinsa. Kyselyn pohjalta on mahdollisuus tehdä kokonaan uusi skenaariokuvaus tai kuten tässä harjoituksessa tehdään yhdistetään uudet sisällöt aikaisempaan aineistoon. Esimerkiksi vihreän Eko-Eurooppa- skenaarion täydennyssisällöt kulkevat värikoodatusti omana polkunaan kysymyksestä ja kvartiilista toiseen. Sama toistuu kaikissa muissa skenaariolinjoissa. Koko analyysiprosessi on seuraava:

1. Analysoidaan kysymysten vastausjakaumat (keskiarvo ja -hajonta, diagrammikuvaus)
2. Vertaillaan eri paneeliryhmien vastauksia keskenään ja tulkitaan eroja
3. Analysoidaan laadullinen aineisto (kommentit, argumentit)
4. Järjestetään kunkin kysymyksen argumentit kvartiilien mukaan neljään ryhmään
5. Analysoidaan sisällöt ja sijoitetaan nelikenttään
6. Laaditaan taulukko johon kvartiilikentät sijoitetaan
7. Yhdistetään toisiinsa liittyvät kentät toisiinsa skenaariolinjoiksi
8. Tarinallistetaan skenaariot tulevaisuuden käsikirjoituksiksi (polku tulevaan tilaan)
9. Julkistetaan ja julkaistaan ilmaston tulevaisuuksilla laajennetut skenaariot

Skenaarioiden loppuvaiheen työstäminen tarjoaa mahdollisuuden kirjallisten ja/tai kuvallisten taitojen harjoittamiseen. Vaikka Delfoi tuottaa sisällölliset ainekset skenaarioihin niiden tarinallisessa rakentamisessa tarvitaan osaamisia, jotka kuuluvat kirjailijan, kuvataiteilijan tai ohjaajan työkalupakkiin. Kaikilla taiteen muodoilla - teksti, kuva, video, musiikki - on merkitystä tulevaisuuksien tunnistamisessa, tuntemisessa ja välittämisessä muiden arvioitaviksi.

Skenaarioita voi siis syventää ja täydentää taiteellisella ilmaisulla ilman Murroksen tulkki- Delfoin syvennystäkin. Rakennetaan yksin tai luokkatoverin kanssa runo, fiktiivinen tarina, kuva, video tai biisi jostain neljästä erilaisesta skenaariosta vuodelle 2030: (1) “Empivä Suomi”, (2) “Turbo-Suomi“, (3) “Eko-Eurooppa”, (4) “Kaupunkivaltion paluu”.*** Luetaan ensin skenaariotiivistelmät ja ryhdytään sitten toimeen. Taide on luova tapa äänestää eri skenaarioiden puolesta tai niitä vastaan.

Varsinkaan muutosskenaarioiden olemukseen ei pääse kiinni pelkästään projisoimalla nykyhetken instituutioita, toimijoita ja tapahtumia tulevaisuuteen. Niiden “todellisuuden” oivaltamiseen vaaditaan mielikuvittelua ja sellaisen toimintalogiikan simulointia, joka olennaisesti poikkeaa siitä, miten nyt toimitaan. Tällainen kehityskulku ei voi koskaan olla yhteiskunnallisesti täysin “kivuton”, koska murrosvaiheessa vanhat ja uudet intressit asettuvat vastakkain. Osa muutos- ja murrosjännitteistä on luonteeltaan sellaisia, että niihin ensimmäisinä ottavat tuntumaa taiteilijat, joiden keinovalikoimaan kuuluvat myös ei-verbaalit tavat tunnistaa ja tunnustella todellisuutta.

Nuorten osalta tulevaisuus ei hahmotu niinkään kokemusten kuin tuntemusten kautta. Tulevaisuuteen kohdistuvat odotukset, toiveet, pelot ja tavoitteet heijastuvat siihen, miten ilmaisemme itseämme eri taidemuotojen kautta. Delfoi johdattelee haluttaessa yllä kuvatun tapaisiin skenaarioihin, jotka tarjoavat mahdollisuuksia taide- ilmaisu- ja äidinkielen opettajille. Parhaat skenaariot kuuluvat taiteellisen tiedonintressin piiriin. Kuten aiemmin on kuvattu tulevaisuustieto ei ole koskaan varmaa ja siksi se on aiheellista esittää monikossa. Vaihtoehtoja pitää olla monta jotta vallitsisi tulevaisuuksien “valinnanvapaus”. Se ei tarkoita etteikö joku tulevaisuus toteutuisi ja toiset eivät, vaan sitä että osataan valita se vaihtoehto tai polku, joka johtaa parhaaseen ja haluttavimpaan tulevaisuuteen. Sen suhteen arviot voivat hyvistä syistä olla erilaisia ja siksi on tärkeää saada nämä käsitykset dialogiin keskenään.

Kuvasta näkyy miten vuonna 2023 piipuista tupruaa ikävännäköisiä päästöjä. Pakilan ala-asteen oppilaat tutkivat tulevaisuuden osaamisia piirtämällä ja kertomalla vuonna 2013. Videossa (ks. https://youtu.be/3HHEICX7J64) he kertovat ajatuksistaan ja kuvagalleria kertoo huolista mutta myös mahdollisuuksista. Lasten suusta tulee niin kestävää ja viisasta puhetta, että se on tuoretta vielä 6-7 vuotta esittämisen jälkeen.

Skenaarioiden rinnalla voidaan käsitellä utopiaa, joka on radikaali ja vaihtoehtoinen lähtökohta tarkastella muutosskenaariota. Utopialla ei tässä tarkoiteta unelmien maailmaa, vaan tavallaan toista paikkaa katsoa tätä maailmaa. Utopia on sellainen näkökulma nykyisyyteen, jossa monia nykyisen maailman rajoituksia tai rakenteita ei ole. Utopia korostaa visionäärisyyttä (visio on osa utopiaa), refleksiivisyyttä ja dialogisuutta.**** Utopia voi olla taiteen keinoin toteutettava metodi yhteiskunnan mielikuvitukselliseen rekonstruktioon. Sen piirteitä ovat kokonaisvaltaisuus, radikaali irrottautuminen nykyhetkestä, ja pyrkimys keskustelun käynnistämiseen ja käymiseen.