Identiteetti, liittyminen ja erottuminen
"Toki nuorissa on halu kuulua ryhmään, olla osa jotain ja tulla hyväksytyksi, kokea yhteisöllisyyden edut, mutta samalla jokaisella ysiluokkalaisella on oma maailmansa, oma aikansa, oma tilanteensa ja omat tavoitteensa. Se, kuinka tällaisia yksilöistä muodostuvia ryhmiä hallitaan, ohjataan ja opetetaan, on oma tarinansa – ja samalla aihepiiri, johon opettajankoulutuksessa tulisi entisestään panostaa." (Apina pulpetissa-kirjan arviointiblogipostaus 2.1.2014)*
2a. “Cheek on Suomen paras artisti.”** (Teoston tutkimusten mukaan Cheek oli sekä 13-15- että 16-18 -vuotiaiden ikäryhmissä suosituin artisti 2017-2018)***
2b. “Greta Thunberg piti 15-vuotiaana ilmastoaktivistina puheen YK:n Katowicen kokouksessa viime vuonna. Kuinka saman- tai erimielinen olet Gretan kanssa? Entä kuinka vaikuttavaksi arvioit sen merkityksen ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa?.”****
Musiikki on useimpia yhdistävä identiteetin tekoympäristö, mikä selittää toisen väitteen aiheen. Väite on jälleen viitteellinen, koska lopullinen lopullinen aihe on valittava ajankohdan ja kohderyhmän mukaan. Kysymyksen pitää kohdistua identiteettejä jakavaan musiikilliseen tai medialliseen (tubettaja) johtotähteen, joka herättää tunteita ja jakaa vastaajia.
Teesin käsittely etenee kuten ensimmäisessä tapauksessa. Reflektiokeskustelussa voi sopivalla tavalla ja arvostaen nostaa esiin idoli- ja identiteetti-käsitteet. Puolesta äänestäneillä “artisti” edustaa paitsi fanituksen kohdetta myös jotain arvokasta, johon halutaan liittyä ja mieluiten yhdessä kaverien kanssa. Joillekin oppilaille ryhmätuki on aivan keskeistä, joillekin tuntuu olevan tärkeämpää erottua. Perusteluissa voi tunnistaa eri tasoja. Erityisesti arvopohjaiset argumentit ovat kiinnostavia. Päinvastoin kuin intressi - jossa on kyse omasta edusta tai hyödystä - identiteetti kiinnittyy aineettomaan ja merkitykselliseksi koettuun. Tosin identiteetti-käsite on liukkaasti liikkuva. Identiteettipolitiikka-sanayhdistelmässä sille annetaan ilmeisen negatiivinen konnotaatio, joka voi olla uusin ilmentymä stereotypiasta, jossa pojat ovat järkeviä ja tytöt tunteellisia.
Jos väkeä parveilee jalkautetun asteikon laidoilla (lähellä sivuseiniä) ja etualalla (tärkeä kysymys) tullaan lähelle identiteettisiä asioita. Väitteen keskushahmon rinnalla voi keskustella myös muista idoleista ja siitä, minkälaisia ryhmiä heitä fanittaa. Edellisen kappaleen lopun ajatusta jatkaen näiden kysymysten kohdalla on mahdollista avata liukkaan keskustelupinnan "sukupuolittava" ja reflektoiva tarkastelu.
Keskustelusta on siis mahdollista nostaa esiin identiteetin rakentelun piirteitä. Idolit ovat kuin antiikin jumalia, joiden kautta harjoitellaan kiinnittymistä arvokkaaseen ja usein myös auktoriteettiin. Ilmiön tekee väkeväksi mahdollisuus päästä jakamaan se muiden kanssa. Tässä suhteessa myös jonkun vastustaminen on tehokasta identiteettityötä. Ilmastonmuutos on ilmiö, jonka ympärillä identiteettien teko on juuri nyt niin sakeaa, että idoliksi voi valita myös 16-vuotiaan tukholmalaisen lukiolaisen ja ilmastoaktivistin Greta Thunberg, joka viikoittain osoittaa mieltään Ruotsin parlamenttitalon edustalla (ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Greta_Thunberg). Myöhemmin viitataan siihen, miten vahva osa edun- eli intressinvalvonta on nykyjärjestelmäämme. Identiteetti- ja intressikäsitteet kietoutuvat myös monin tavoin toisiinsa.
INTRESSI JA IDENTITEETTI OVAT KUIN HAPPI JA VETY
Identiteetti on esiin päästessään intressiä väkevämpi merkityksen antaja, kun taas intressi on yleinen, lähes kaikkeen sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan kiinnittynyt "alkuaine". Eron tekeminen ei ole helppoa, koska intressi ja identiteetti esiintyvät kimpassa kuin happi ja vety. Intressi on kuin happi, joka reagoi herkästi muiden aineiden (motiivien, selitysten) kanssa ja vahvistaa siten elämän edellytyksiä. Identiteetti taas on kuin vety, joka tunnetaan järjestelmän ensimmäinen alkuaineena. Vedyn energiapotentiaalia kuvastaa se, että se toimii tähtien polttoaineena fuusioreaktioiden muodossa.
Eräänlainen energian fuusioprosessi on sekin, että arvokkaasta syystä olemme valmiita tinkimään eduistamme ja hyödyistämme, jos ne vain sellaisiksi tunnistamme. Tunnistaminen ei ole helppoa, kun monet perityt rakenteet ja toiminnan tavat peittävät niitä. Yksi vahvimpia tajunnan peittoja on kieli jota käytämme. Mihail Bahtinin sanoin se on aina ideologista. Kieleen kietoutuvat sekä intressit että identiteetit. Paras tapa "elää ihmisiksi" on johdatella "erikieliset" ihmiset järjestelmälliseen vuorovaikutukseen keskenään niin, että sen prosessin jälkeen on mahdollisuus yhteisin pelisäännöin tehdä rationaalisia valintoja ja päätöksiä.*****
Olemme tottuneet siihen, että omista eduista - intresseistä - pidetään huolta. Se on ollut helppoa, kun tehtävä on ulkoistettu etujärjestöille. Kaupanpäällisiksi edunvalvojaorganisaatiot ovat tarjonneet yksilöille yhteisön suojaa ja sitä kautta kollektiivista identiteettiä. Näin muodostunut identiteetti oli vielä 30 vuotta sitten peritty osa omaa elämää ja sellaisena myös julkinen, mikä näkyi vaikkapa siinä, missä osuuskaupassa kävit ostamassa elintarvikkeesi.
Osuuskauppoja on enää yksi mutta identiteettejä tuhansittain. Kylänraitin kolme kauppaa on vaihdettu Amazonin verkkotavarataloon. 2000-luvulla intressit ja identiteetit ovat erkaantuneet toisistaan. Se on merkinnyt talouskeskeisen hyötyajattelun vahvistumista näihin päiviin, mutta sitä haastaa uusi identiteetin muodostus. Kaksi identiteettievoluution napaa on jo näkyvissä. Toisessa suljetaan kansallisia rajoja ja vaihdannan tapoja. Toisessa pyritään rajattomasti torjumaan ympäristöuhkien toteutumista lisääntyvällä kanssakäymisellä ja sopimisella.
Evästyksiä opettajalle 2-kysymysten käsittelyyn:
- Fanitettava artisti valitaan ryhmän ikäluokan ja tilanteen mukaan niin, että taiteilijalla on sekä veto- että työntövoimaa ryhmässä. Niin päästään kiinni ryhmäytymisilmiöön, jossa liitytään yhteen toisten samanhenkisten kanssa ja ladataan siitä itselle identiteettiä. B-kysymys tarjoaa vaihtoehtoisen perustan identiteetille, koska siinä on yhteiskunnallinen missio, jota pelkkä fanittaminen ei tarjoa.
- Idoli kuuluu niihin sanoihin, jotka on lainattu suomeen ruotsin kautta, mutta joiden lähtökohta on latinassa ja kreikassa. Latinan kreikkalaisperäinen idolum merkitsee muun muassa hahmoa, näkyä ja kuvaa. Kun sana lainattiin suomen kieleen 1800-luvun loppupuolella, sillä tarkoitettiin epäjumalaa tai epäjumalankuvaa niin kuin useassa muussakin Euroopan kielessä. Nykyajan idolin myönteinen merkitys on lähinnä englannin kielen vaikutusta. (Kotimaisten kielten keskus)
- Identiteetillä tarkoitetaan ihmisen käsitystä itsestään: kuka hän on, mitä hän haluaa ja mitä tavoittelee. Nuorille selkeän identiteetin muodostaminen on yksi tärkeistä kehitystehtävistä, mutta osalle nuorista identiteetti jää epäselväksi ja hajanaiseksi. Identiteetti (latinan sanasta idem ’sama’) tarkoittaa psykologiassa ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään. Identiteetin perustana ovat ihmisten omat persoonalliset ominaisuudet, jotka muuttuvat tai kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Yksilöllisestä luonteestaan huolimatta identiteetin muotoutumisella on syvä yhteisöperusta.****** Elina Marttisen (2017)******* väitöstutkimuksen mukaan identiteetin löytymistä ja saavuttamista edistävät kolmenlaiset tavoitteet. Hyvästä on jos tavoitteet ovat konkreettisia, kohdistuvat ulkomaailmaan ja omaan elämäntilanteeseen sekä suuntautuvat tulevaisuuteen.
- Kakkossarjan kysymykset kuten muutkin harjoituskysymykset ovat luonteeltaan nopeasti vanhenevia, joten niistä kannattaa muokata ajankohtaisia versioita. Greta-kysymys on esimerkki yhteiskuntaan suoraan kytkeytyvästä kysymyksestä, jolla vahva yhteys oman äänen ja identiteetin muotoutumiseen.
- Greta-kysymyksen kohdalla on mahdollista yhdistää yhteisön merkityksen pohdiskelu vilkkaaseen ja moninäkökulmaiseen väittelyyn, keskusteluun ja dialogiin, jonka tuntomerkki on se, että puheenvuorot rakentuvat toistensa päälle. Näitä vuorovaikutuksen muotoja kuvataan tarkemmin seuraavan 3-kysymyksen kohdalla.