Elokuun alussa 2017 toimintansa aloittanut Sammonlahden koulu koostuu neljästä toimipisteestä, joista kolme on alakouluja ja yksi Sammonlahdessa sijaitseva on yläkoulu. Hallinnollisesti kyseessä on yhtenäiskoulu. Tämän tarinan päähenkilöt ovat Sammonlahden toimipaikan 8A:n oppilaat, jotka toteuttivat koko päivän Ilmastot@komo-kokeiluprojektin 17.12.2019. Oppilaat tutkivat oman koulunsa paperin käyttöä kolmesta eri näkökulmasta. Tarkastelussa olivat pedagogiset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset.

Olli-Pekka Jauhiaisen videosta saa pikakuvan siitä, mitä Sammonlahden koulussa 17.12.2019 tehtiin. Ilmastot@komo-kokeilulle oli varattu koko päivä, jonka ohjelma oli seuraava:

• Klo 09.15: Opettajat antavat tehtävän, joka esitetään videolla, oppilaista muodostetaan 4 ryhmää (yksi manageri joka ryhmästä), jokainen ryhmä laatii 4 kysymystä ja kirjoittaa ne Google-dokumenttiin http://bit.ly/2qYcyQ8 , jokainen oppilas saa äänestää 4 kysymystä jatkoon https://www.edelphi.org/sammonlahti
• Klo 10.45: Katsotaan eniten ääniä saaneet kysymykset ja toteutetaan Delfoi-tutkimus (kysymyksiin vastaavat: itse oppilaat, 9-luokkalaiset ja opettajat), seurataan vastausten kertymistä LiveDelphistä https://www.edelphi.org/sammonlahti
• Klo 12.00: Siesta (Delfoi-metodistit analysoivat tuloksia)
• Klo 12.30: Jokainen ryhmä analysoi yhden kysymyksen tulokset ja tekee johtopäätökset (Nelikenttä + kommentit + ryhmien erot) http://bit.ly/2YPYdBz
• Klo 13.15: Jokainen ryhmä esittelee tuloksensa ja johtopäätöksensä (5 minuuttia per ryhmä)
• Klo 14.00: Loppuarviointi ja kehittämisehdotukset

Sammonlahden kokeilu perustettiin viiteen toisiaan ruokkivaan Delfoi-pedagogiikan ideaan, joita ovat (1) kysyvä (ihmettelevä) oppiminen, (2) anonyymi argumentointi ja dialogi, (4) monet asiantuntijuudet, näkökulmat ja intressit, ja (5) uudistava oppiminen, jossa muodostetaan uutta yhteisöllistä ymmärrystä tarkasteltavasta ilmiöstä ja samalla valmistellaan ilmiön ratkaisuun johtavaa toimintaa tai päätöksentekoa.

Delfoi on työkalu uuden tiedon muodostukseen ja vuorovaikutukseen asiantuntijaryhmän kanssa. Oppilaat voivat toimia sekä tiedon fasilitaattoreina (managerit) että tietolähteinä (panelistit). Olennaista on mahdollisuus laajentaa oppimisen kehää luokan ja koulun ulkopuolelle. Siihen tiedontuottajapaneeli tarjoaa luontevan mahdollisuuden. Delfoin iteratiivisuus eli kierroksellisuus taas mahdollistaa kehittyvän tiedonmuodostuksen ja dialogit, joissa osapuolet perustelevat kantojaan. Jos kohteena on tulevaisuuden ilmiö niin kenelläkään ei ole siitä varmaa tietoa vaan lähtökohtana on että jokainen perusteltu tulevaisuuden vaihtoehto on arvokas. Viisaan valinnan ja päätöksen edellytys on se, että kunnolla kolutaan tunnetut vaihtoehdot huonoine ja hyvine puolineen läpi. Delfoi on fasilitoitu metodi varmistaa että kaikki vaihtoehdot tulevat pohdistusti mukaan tarkasteluun. Delfoi voi kohdistua myös nykyhetkeen, jolloin sen rooli on valmistella monipuolisesti ja osallistavasti yhteisiä päätöksiä rakentamalla siihen vahva tietoperusta. (suunnittelupalaveri 8.10.2029)

Sammonlahden paperitutkijoiden työkalu oli eDelphi-ohjelmisto, joka on suunniteltu erityisesti Delfoi-metodin mukaiseen käyttöön. Delfoi-prosessissa erotetaan tyypillisesti viisi eri vaihetta sen jälkeen, kun ensin on valittu tutkimuksen kohde. Ensimmäisenä tutkijamanageri miettii sopivat kysymykset, joilla tutkimus käynnistetään, Toiseksi hän valitsee asiantuntijapanelistit, jotka hän pyytää tutkimusilmiötä pohtimaan. Kolmannessa vaiheessa panelistit kutsutaan vastaamaan kysymyksiin. Panelistilla on oikeus nähdä muiden panelistien vastaukset ja kommentoida niitä. Dialogivaiheessa on myös mahdollista muuttaa omaa vastaustaan. Neljäs vaihe voi jatkua uusilla kysymyskierroksilla, joilla tutkimusta syvennetään tai laajennetaan. Sammonlahdessa tyydyttiin rajatun ajan takia yhteen Delfoi-kierrokseen. Viiden vaihe on tulosten analysointi ja raportointi, joka voi sisältää myös toiminta- tai päätössuosituksia.

Scrum määrittää oppijaryhmän kommunikaation, roolit ja toimijuudet sekä paloittelee suoritettavat tehtävät sopiviksi osatehtäviksi. Scrum on koulukontekstissa sekä roolileikki että autenttinen todellinen tavoitteellinen projekti. Opettajat toimivat kehitysprojektin ja tutkimuksen tilaajina (Scrum Owner). Sitä kautta scrum-projektit saadaan sidotuksi opetussuunnitelmiin. Vielä tärkeämpää on ehkä se, että tilaajina opettajien tehtävä on osallistua myös toteutukseen ja sen arviointiin sekä eri tehtävien organisointiin. Opettajatilaajan tuottajapuolen kumppani on Scrum Master eli (oppilas)tiiminvetäjä, joita voi olla useampiakin kuin yksi riippuen siitä, miten luontevasti projekti jakautuu osaprojekteihin. Tilaajat ja tiiminvetäjät valmistelevat yhteiset kokoukset, joita tiiminvetäjä vetää. Niissä sovitaan oppilaista muodostuvan kehitystiimin (Development Team) tehtävät, joilla kierros kierrokselta eli ns. sprintti kerrallaan edetään kohti projektitavoitetta. (suunnittelukokous 29.10.2019)

Scrum-Delfoissa opettajat edustavat siis projektin tilaajia (engl. scrum owner), jotka määrittelevät mitä projektilla tavoitellaan ja mitä osatehtäviä (engl. product backlog) siinä on. Oppilaat muodostavat kehitystiimin (engl. development team), joka toteuttaa tilauksen. Oppilaista 1-4 henkilöä valitaan tiiminvetäjiksi (engl. scrum master), joilla on kaksisuuntainen tehtävä palvella sekä tilaajia että kehitystiimiä. Koko projekti paloitellaan määrämittaisiksi jaksoiksi (engl. sprint), joita laajassa Delfoi-prosessissa on kolme: (1) orientaatiotiedon hankinta ja paneelin suunnittelu (kysely ja paneeli), (2) Delfoi-kierroksen managerointi (viestintä paneelin kanssa, kyselyn iterointi), ja (3) tulosten analyysi, raportointi, ja esittäminen. Sammonlahden aikakehys mahdollisti vain yhden sprinttikierroksen toteutuksen.

Scrum-mallissa tavoitellut arvot sopivat hyvin myös koulukontekstiin. Avoimuus (openness) merkitsee prosessien, keskustelujen ja tulsoten läpimnäkyvyyttä. Tavoitteen ja projektin paloittelulla tavoitellaan fokusoitua (focus) ja keskittynyttä työskentelyä silloinkin, kun prosessin lopputulema on vielä tuntematon. Yhteiset tavoitteet ja tiimiytynyt tekeminen vahvistaa yhtä lailla sitoutumista (commitment) projektiin kuin keskinäisen arvostuksen (respect) lisäääntymistä. Tekeminen, aikaansaaminen ja muiden tuki rohkaisevat (courage) ilmaisemaan ja toimimaan autonomisesti.

VAIHTOEHTO JOTA EI TOTEUTETTU!

Varhaisessa suunnitteluvaiheessa keskusteltiin aiheen käsittelyn herkkyydestä Helsingin Sanomien julkaiseman ilmastokysymyssuhtautumisen pohjalta. Mielipidejakauma kertoo näkemysten ja käsitysten hajaantumisesta tavalla, joka ei voi olla välittymättä myös oppilaisiin. Valmistelussa sivuttiin mahdollisuutta toistaa Helsingin Sanomien kysymykset koulussa. Vaihtoehto ei päässyt jatkokehittelyyn siihen sisältyvien "miinojen" takia. Koettiin liian ilmeiseksi, että kysely olisi herättänyt tunteita ja debattia, mutta siitä ulospääsy ei olisi kenties lyhyessä ajassa onnistunut.

Esisuunnitteluvaiheessa kokeilulla nähtiin useita tavoitteita. Kriittistä on ettei mikään piilo-opetussuunnitelma lähde ohjaamaan prosessia siihen, mikä on oikein ja mikä väärin.

Yksi sisällöllinen tavoite voisi olla käsitteiden intressi ja identiteetti avaaminen ja konkretisoiminen. Paperi-prosessin systeemimalli konkretisoi sitä, miten intressit vaikuttavat, kun ilmiötä katsellaan eri systeemiosista esim. metsänomistajan, tehtaan omistajan, opettajan ja oppilaan näkökulmasta. Kiinnostavaa on keskustella intressin ja identiteetin välisestä suhteesta. Paperi-projektin tapaan tiedon keruu, analyysi ja tulosten esittäminen vaativat monien taitojen käyttöä.

VALMISTELEVA PALAVERI

Tilaajat ja tiiminvetäjät pitävät valmistelevan palaverin, jossa tarkennetaan tilauksia ja luonnostellaan sprintteihin tulevia osatehtäviä sekä niiden suorittajia kehitystiimeissä.

SCRUM PLANNING (SUUNNITTELUKOKOUS)

Tilaajat esittelevät tarinansa ja tilauksensa tiiminvetäjien johtamassa kokouksessa. Tarina lähtee liikkeelle Helsingin Sanomien jutusta, jossa kerrotaan suomalaisten aikuisten suhtautumisesta ilmastokysymykseen kolmen kysymyksen kautta. Tilaajaa askarruttaa se, muuttuuko jumittunut tilannekuva, jos otetaankin tarkasteluun samat asiat tulevaisuudessa ilman, että pitää nimenomaisesti ottaa henkilökohtaisesti kantaa vaan arvioida miten - ja millä perusteella - suomalaisten käsitykset jakautuvat vuonna 2025.

Tilaajan tarinassa kuvataan oppilaitoksen paperipohjaisten oppimateriaalien käyttöä ja kerrotaan miten Okka-säätiön kestävän kehityksen auditoinnissa ehdotetaan nykyistä ekologisempaa materiaalien käyttöä Sammonlahden koulussa. Kehitystiimien tehtäväksi tulee selvittää ja ehdottaa, miten päästöjen ja materiaalin määrää per oppilas pystytään vähentämään tavalla, joka ei vähennä oppimisen mahdollisuuksia eikä maksa nykyistä enempää ja johon eri osapuolet ovat valmiita riittävästi sitoutumaan.

Sammonlahden kokeilua varten on kehitelty kahta lähestymiskulmaa ja kolmanneksi niiden yhdistelmää. Ne ovat “teoreettisia” suunnitelmia, joita ei sellaisenaan ajatella toteutettavaksi vaan vain ideastartiksi toteuttamiskelpoiselle suunnitelmalle. Kokeilussa käytettävä aika ja opetussuunnitelmakytkentä vaikuttavat olennaisesti suunnitelmaan, jota voi skaalata sen suhteen kuinka paljon simuloidaan (annetaan jotkut asiat valmiina) ja kuinka paljon oppilaat operoivat autonomisesti. Välimuoto on se että tietyt tietolähteet valmistellaan ja sovitaan oppilaiden käyttöön etukäteen. Heitä voisivat olla mm. Kaukaan paperitehtaan, WWF:n, Kierrätyskeskuksen, kunnan ja koulun asiantuntijat. (suunnitelmakokous 19.11.2019)

Paperi-projektin ryhmä selvittää (1) paperin käytön ja prosessikulun metsästä pulpetille sekä sen vaikutukset ympäristöön (erilaiset päästöt - CO2, jätevedet - ja muut vaikutukset kuten hiilinielut), ja (2) paperin tuotannon taloudelliset ja työlliset vaikutukset Suomessa ja Lappeenrannassa. Toinen ryhmä tutkii koulun eri käyttäjäryhmien arviot siitä, miten (1) keskeisten paperioppimateriaaliryhmien käyttö muuttuu tulevaisuudessa, ja (2) mitä - ja millä vaikutuksella - paperia korvaavia oppimiskeinoja kehittyy vuoteen 2025 (tai 2022). Olennaista on että vastaukset ja perustelut kerätään ilman ulkoista ohjausta kuten säästö- tai päästötavoitteita.

Ilmiötä käytetään tulevaisuudessa (antisipaatioteoria) jotta sen käsittelyyn saadaan joustavuutta. Delfoi-prosessia jatkamalla, tietoa ja perusteluja lisäämällä lähennytään rationaalista päätösehdotusta, jossa on yhdistetty monta näkökulmaa, joista keskeisimmät ovat oppimiseen ja ekologiaan liittyviä. Taloudelle ja euroille varataan raamittava rooli. Materiaalin laatua ja määrää on mahdollista tutkia ja tulevaisuudessa muuttaa, mutta nykytaso määrittää käytettävän määrärahan.

Paperin matka metsästä Kaukaan paperitehtaalle, sieltä kauppaan ja Lappeenrannan kaupungin hankintalistalle. Sieltä Sammonlahden tekee tavaratilauksensa annetun budjetin puitteissa ja sitä kautta opettajat ja oppilaat saavat tärkeät oppimistarvikkeet (vihot, monisteet, kirjat) käyttöönsä.

Projektissa on mahdollisuuksia monipuoliseen laskentaan, jonka avulla saadaan näkyviin vertailua helpottavia tunnuslukuja. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi oppilaskohtainen paperista johtuva kustannus ja päästöosuus (CO2). Eri paperilaaduista voidaan laskea sekä CO2- että hiilinielu-vaikutus. Kriittistä on ettei mikään piilo-opetussuunnitelma lähde alussa ohjaamaan siihen mikä on oikein ja mikä väärin. Paperi-projektin tiedon keruu, analyysi ja tulosten esittäminen vaativat monien taitojen käyttöä.

Seuraava prosessikuvaus esitettiin suunnitteluvaiheessa. Siitä toteutettiin yksinkertaistettu versio, joka oli suhteutettu aikaresurssin.

VALMISTELEVA PALAVERI

Tilaajat ja tiiminvetäjät pitävät valmistelevan palaverin, jossa tarkennetaan tilauksia ja luonnostellaan sprintteihin tulevia osatehtäviä sekä niiden suorittajia kehitystiimeissä.

SCRUM PLANNING (SUUNNITTELUKOKOUS)

Tilaajat esittelevät tarinansa ja tilauksensa tiiminvetäjien johtamassa kokouksessa. Tilaajan tarinassa kuvataan oppilaitoksen paperipohjaisten oppimateriaalien käyttöä ja kerrotaan miten Okka-säätiön kestävän kehityksen auditoinnissa ehdotetaan nykyistä ekologisempaa materiaalien käyttöä Sammonlahden koulussa. Kehitystiimien tehtäväksi tulee selvittää ja ehdottaa, miten päästöjen ja materiaalin määrää per oppilas pystytään vähentämään tavalla, joka ei vähennä oppimisen mahdollisuuksia eikä maksa nykyistä enempää ja johon eri osapuolet ovat valmiita riittävästi sitoutumaan.

1. SPRINTTI

NYKYJOUKKUE

Kehitystiimin ryhmä A selvittää nykyisten paperien (kirjat, monisteet, vihot) ekologisuus ja päästöt sekä niiden määrän per oppilas.

Kehitystiimin ryhmä B laatii kyselyn (3 kysymystä) valittavalle koulupaneelille siitä, miten he arvioivat kunkin materiaaliryhmän käytön kehittyvän vuoteen 2022 mennessä.

TUTUJOUKKUE

Kehitystiimin ryhmä A selvittää mitä keinoja on korvata paperi sen käyttömuodoissa ja mikä on näiden ratkaisujen oppilaskohtainen hiilijalanjälki per vuosi.

Kehitystiimin ryhmä 2 valitsee asiantuntijapaneelin, joka vastaa Delfoi-kyselyyn sekä laatii yhdessä ryhmä A:n kanssa vaihtoehtoisista keinoista.

SCRUM REVIEW/PLANNING SCRUM

Ensimmäisen sprintin tehtävien esittely ja seuraavan sprintin tehtävistä sopiminen.

3. SPRINTTI (NYKY + TUTU)

Tiedon analysointi ja esitysmateriaalin valmistelu, johtopäätökset ja päätösehdotukset

SCRUM REVIEW

molempien kehitystiimien tulosten esittely tilaajien edustajille

SCRUM RETROSPECTIVE

Koko projektin arviointi keskustellen ja Delfoi-lomakkeella