Pihlajamäki, Helsinki

Pilotti Pihlajamäen ala-asteen pienen oppilasryhmän kanssa toukokuussa 2019. Harjoitusten pohjalta tehdään esittelyvideo. Tarkoituksena oli testata kysymysten muotoilua ja asteikkojen toimivuutta pienimpien koululaisten kanssa. Kokeilussa oli kolme vaihetta, joista ensimmäisessä keskustelunomaisessa tutustautumisessa selvitettiin kuinka hyvin 1-2-luokkalaiset hallitsevat todennäköisyys-käsitteen. Toisessa vaiheessa otettiin jaloin kantaa yksinkertaisiin valintakysymyksiin yksiulotteisen asteikon avulla. Toisessa vaiheessa lisättiin toinen asteikkoulottuvuus (ks. kuva alla) ja kysyttiin monimutkaisempia kysymyksiä ensin koulukiusaamisesta ja sitten tulevaisuuden asioista.

Lasten jännitystä purettiin piirtämällä yhdessä äänestysruudukko katuliiduin asfalttiin. Pihlajamäen ala-asteen pihalla on kaksikin asfalttiin maalattua ruudukkoa, joita myös harkittiin äänestysalustaksi. Ruudukon numeroinnin katsottiin kuitenkin sotkevan enemmän kuin muuten selkeä ilmiasu hyödyttäisi.

Kolme Pihlajamäen ala-asteen 1-2 luokan oppilasta äänestää jaloillaan https://youtu.be/NeSGh7XlvEA !

VAIHE 1

Ennen ensimmäistä varsinaista kysymystä kannattaa lämmitellä apukysymyksin ja keskusteluin, joilla varmistetaan että etenkin käsitteet todennäköisyys ja tulevaisuus ovat riittävästi hallussa.

1. Läheisellä huoltoasemalla (Shell) on monta kolikkopeliä. Niissä on 10 prosentin todennäköisyys että voittaa yhdellä eurolla viisi euroa. Mitä se mahtaa tarkoittaa? Mietitään, keskustellaan ja selvitetään!
2. Vaihtoehtoinen kysymys niille, jotka ovat pelanneet Hay Day-peliä. Siinä esiintyy lukittuja mysteeriarkkuja, joiden sisältöä ei kerrota mutta kerrotaan että 17%:n todennäköisyydellä se voi olla 100 kolikkoa. Arkun avaaminen maksaa 50 kolikkoa (tai kolme timanttia). Mitä arvelette, kannattaako avata?
3. Kuinka suuri todennäköisyys on että menet aamulla kouluun? Se ei voi olla sata, koska yöllä voi sairastua tai tulla joku muu este. Suuri todennäköisyys kuitenkin on (yli 90%) jos seuraavassa päivässä ei ole mitään erikoista.
4. Arvioi kuinka suuri on todennäköisyys, että menet kesällä Linnanmäelle ja ajat uuden vuoristoradan läpi? Lähitulevaisuutta ja omaa halua ja mahdollisuutta on vielä aika helppo arvioida, mutta entä kaukaisempi tulevaisuus?
5. Mikä on todennäköisyys että menen lukioon?
6. Mikä on todennäköisyys sille, että kaveri X menee lukioon?
7. Mikä on todennäköisyys sille, että asun joskus yli kymmenen vuotta ulkomailla?
8. Mikä on todennäköisyys sille että menen naimisiin ulkomaalaisen kanssa?
9. Mikä on todennäköisyys sille että äänestän 18-vuotiaana EU-vaaleissa?

Harjoittelukysymyksillä paitsi lämmitellään otetaan suhde todennäköisyyteen ja tulevaisuuteen. Samalla opetellaan jo tekemään omia arvioita ja perustelemaan niitä.

1. Esitetään kysymys!
2. Esitellään äänestysalue ja se mitä mikin ruutu tarkoittaa! Opetellaan siis asteikkoa ja tekniikkaa ensimmäisellä kysymyksellä. Ensimmäinen asia on päättää mitä mieltä on ja hakea itselleen oikea ruutu. Samalla voi miettiä millä perusteella teki valinnan.
3. Kun liike loppuu niin ohjaaja toteaa tilanteen ja kyselee perusteita valinnalle. Keskustelua voi laajentaa myös siihen, miten kukin suhtautuu koiraan? Siitäkin voi nopeasti äänestää! Se taas voi johtaa sen pohtimiseen miksi suhtautumisessa on eroja? Onko kyse eläimen ominaisuuksista vai ihmisen sille antamista “ominaisuuksista”.
4. Kun keskustelu on käyty katsotaan seuraavaa kysymystä varten laajempi ruudukko, joka rakentuu kahdesta muuttujasta.

Opetellaan muodostamaan oma mielipide ja perustelemaan se. Tällainen kysymys on henkilökohtainen eikä kenenkään tarvitse muuttaa sitä. Silti on kiinnostavaa kuulla miten muut perustelevat omat valintansa ja mikä saattaa vaikuttaa omaa valintaan. Siihen pääsee kiinni jos esimerkiksi miettii miten kissaa ja koiraa on kuvattu lasten kirjoissa ja elokuvissa.

1. Esitetään kysymys!
2. Kävellään ja etsitään oma äänestyspaikka!. Samalla voi miettiä millä perusteella teki valinnan.
3. Kun liike loppuu niin kysellään taas oman äänestysvalinnan perusteluja.
4. Kysymys-vastaus-prosessia voi yrittää laajentaa keskusteluksi esimerkiksi siitä, mikä muu musiikki innostaa ja miksi? Marcus & Martinus voi johdattaa myös keskustelemaan fanituksesta. Jos jollakulla on nimetä oma fani (aihetta voi laajentaa urheiluun) niin hän voisi esitellä hänet/sen ja muut voivat sen pohjalta äänestää.

Toisessa kysymyksessä edetään kohti idolin muodostusta, jota voi pitää yhtenä osana oman identiteetin rakentamista. Musiikki ja urheilu ovat elämänkenttiä, joissa eniten fanitetaan.

Seuraavassa kysymyksessä edetään kohti vakavampaa identiteetin muodostusta.

1. Esitetään kysymys
2. Näytetään videota Gretan puheesta
3. Puhe kestää reilut kolme minuuttia ja se pidetään englanniksi. Siltä osin kun teksti ei auennut selitetään sen sisältö. Samalla voi kysellä onko Greta tuttu ennestään ja ellei ole niin kerrotaan vähän lisää.
4. Tarkistetaan äänestysalue ja sen asteikot ja lähdetään sen jälkeen äänestämään. Pyydetään kutakin sulkemaan ensin silmänsä ja miettimään mikä on oma valinta. Kun se on tehty niin kävellään siihen ruutuun välittämättä mitä muut tekevät- (semianonyymisyys)
5. Paikkaa ei saa tässä vaiheessa vaihtaa vaan käynnistetään keskustelu kysymällä millä perustein kukin teki valinna. Tarjotaan mahdollisuus myös muiden kommentoida toisia suoraan ilman ohjaajaa jolloin keskustelu on lähtenyt liikkeelle. Hyvä jos myös ilmastoahdistus nousee esiin.
6. Keskustelun jäljiltä tarjotaan tilaisuus vaihtaa äänestysvalintaa, jonka jälkeen tarjotaan tilaisuus kertoa miksi arvioi asian uudella tavalla.
7. Keskustella voi myös siitä, onko Greta sopiva fanittamisen kohde ja malli omalle toiminnalle. Toinen tärkeä aihe on se, mitkä ovat niitä tärkeitä asioita joiden suhteen haluaa myös kavereiden olevan samaa mieltä.

Tämä on mahdollinen kysymys, jossa kannattaa ottaa kevyet roolit ja draama käyttöön. Silloinkin kannattaa ensin käydä läpi autenttinen prosessi ja rakentaa sen pohjalta uusi kuvattava äänestys, jossa kullekin on annettu roolit ja puheenaiheet.

1. Tämä kysymys tulee lähelle kaikkien kokemuspiiriä ja on siksi tärkeä kokeilu keskustelun (eri mieltä ja uutta olemisen kanssa)
2. Tarkistetaan taas äänestysalue ja lähdetään sen jälkeen äänestämään (taas voidaan ensin sulkea silmät ja avata ne vasta kun valinta on tehty)
3. Kysellään ja keskustellaan edellisten kysymysten tapaan.
4. Keskustelun jälkeen on jälleen mahdollisuus uudelleen äänestää.
5. Loppukeskustelussa pohditaan miten kiusaamista voi vähentää ja mitä itse voi tehdä. Tärkeä kysymys on sekin voiko opettaja kíusata ja mitä silloin pitää tehdä?

Aihe on sellainen jossa konkretisoituu se, miten näkökulmat vaihtelevat kun kokemukset ja kaverit ovat erilaisia. Äänestys ja keskustelu ovat keinoja nostaa nämä eri näkemykset esiin jotta voidaan käynnistää toinen keskustelu siitä, mitä asialle voi tehdä.

Jos päädytään siihen että pidetään kaksi kuvauspäivää niin tämä - ja ehkä myös edellinen - kysymys voidaan antaa “kotiläksyksi”. Rooleja saa harjoitella ja tietoja saa googlata! Demoon sopii hyvin se, että joihinkin asioihin voi perehtyä etukäteen jotta täytyy Delfoin vaatimus asiantuntijuudesta.

1. Siirrytään ensimmäisen kerran tulevaisuuskysymyksiin! Niihin ei voi vastata väärin, koska kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Siksi kannattaakin miettiä a) mitä mieltä on siitä onko koko asia toivottava, ja seuraavaksi b) sitä kuinka todennäköisesti (todennäköisen sisältö kannattaa selittää) väite toteutuu.
2. Äänestetään siten kuin ennenkin!
3. Keskustellaan korostaen sitä kuinka arvokkaita ovat erilaiset näkemykset (perustelut) sekä puolesta että vastaan.

Tulevaisuuskysymykset avaavat keskustelua sellaisesta mitä ei vielä ole mutta voisi olla. Kun on monelta kulmalta pohtinut tekoälyrobottia niin helppo suhtautua siihen, kun sellainen tulee vastaan. Silloin on valmiiksi mietitty hyvät ja huonot puolet niin että osataan hyödyntää edellisiä ja varoa jälkimmäisiä. Tässä suhteessa seuraava kysymys on tätä kysymystä henkilökohtaisempi.

1. Tämä kysymys tulee kiusaamiskysymyksen tapaan lähelle kaikkien kokemuspiiriä ja mielihaluja on siksi kiinnostava kokeilu keskustelun (eri mieltä ja uutta olemisen kanssa)
2. Prosessi kulkee jo totuttuun tapaan.

Jos roolituksesta ja dramatisoinnista tulee hyviä kokemuksia niin niitä voi laajentaa muihinkn kysymyksiin.

LOPUKSI

Kun kyselyt on käyty läpi reflektoidaan kokemusta. Mikä oli kiinnostavinta? Mikä yllättävintä? Opitko kaverista jotain uutta? Onko asioita joista on helppo olla eri mieltä ja toisia joista ei? Mitä ne ovat?