Osaamismerkit
Delfoi-Scrumin merkityksellisin hyöty saattaa olla se, että se tarjoaa opettajan ja oppilaiden väliseen suhteeseen pienen mutta tärkeän eron. Opettajasta tulee tiedon tai toiminnan tilaaja ja opiskelijasta puolestaan on tiedon tuottaja. Roolitusero on fundamentaalinen mutta menetelmä tekee sen lähes huomaamattomaksi. Scrum-operointi tekee myös luontevaksi osaamismerkkien antamisen hankituista taidoista. Merkeistä voi koota myös vaativia kokonaisuuksia, joissa kuvataan osaamiskimppuja joilla on laajasti käyttöä työelämässä kesätyöt mukaan lukien.
Metodi- ja vastuutehtävistä on mahdollista koota merkkiportfolioita, jotka kelpaavat näytöiksi vaikkapa lukiolaisen korkea-asteen osaamisista. Ilmastot@komo jakaa tekijöille avoimia osaamismerkkejä (ks. https://badgefinland.fi/) mukaillen sitä, minkälaisiin osaamisrooleihin opiskelijat ryhtyvät. Koulu-Delfoissa vaihtoehtoina on kolme osaamismerkkiä: Delfoi-panelisti, Delfoi-manageri ja Scrummaster. Myöhemmissä Delfoi-prosesseissa on tarjolla uusia merkkejä ja merkkiyhdistelmiä sekä ilmastokysymyksen että menetelmäprosessien uusille osaajille.
Koulu-Delfoissa toteutetaan autenttinen ja tuloksiin tähtäävä prosessi, johon osallistuu opiskelijoiden lisäksi koulun henkilökuntaa ja oppilaiden vanhempia ja sukulaisia. Opiskelijoiden panelistitiimin - useimmiten peruskoulun yläasteen opiskelijoita - osuus koko paneelista on karkein luvuin puolet, mikä mahdollistaa kahden paneelin alaryhmän vertailun keskenään. Jos koulupaneeli tarkastelee kaikkia neljää ilmastonmuutoksen kannalta keskeistä teemaa (ruoka, lämpö, liikkuminen, tavarat) niin panelistit jaotellaan vastaaviin asiantuntijuuksiin, mikä opiskelijoiden osalta tarkoittaa erikoistumista johonkin näistä aiheista. Jakson sisällöillä ja tavoitteilla on teemasta riippuen suora yhteys useimpiin perusopetuksen oppiaineisiin: yhteiskuntaoppi, historia, maantieto, biologia, matematiikka, fysiikka, kemia kotitalous, liikunta, tietotekniikka ja äidinkieli.
Yksi uuden osaamisen kohde on eDelphi-ohjelmisto (www.edelphi.org), jonka varsinkin manageriryhmä ottaa haltuun. Panelisteille sen käyttö ei vaadi erikseen oppimista, mutta kaikille ryhmille on hyödyllistä ajan salliessa tehdä nopea harjoitus-Delfoi, jossa otetaan esimerkiksi kantaa mielipuolueeseen (äänestetään eduskuntapuolueista) tai mielibrändiin (äänestys kymmenestä huippubrändistä). Kumpikin aihealue tarjoaa mahdollisuuden merkitysten pohdiskeluun ja sitä kautta keskusteluun arvokysymyksistä ja -valinnoista. Erikseen pitää luonnollisesti nostaa esiin käsitykset ympäristön kestokyvystä ja ilmastonmuutoksesta. Tärkeää on ääneen todeta, että kaikki lähtömielipiteet ovat samalla viivalla. Se mitä Delfoi-prosessissa tehdään ja tapahtuu ei ole etukäteisohjauksessa, mikä onkin tärkein tutkimuksen kriteeri myöskin silloin kun toimitaan koulun sisällä konkreettisten toimintavaihtoehtojen suhteen. Tutkijalla saa olla oma mielipide, mutta tutkimuksella ei. Kannan määrityksen (oma mielipide), kommentoinnin ja keskustelun pitää saada kehittyä vapaasti, mitä osaltaan takaa se minkä takia sekä vaali- että Delfoi-äänestykset ovat salaisia. Koululla on pitkä historia oikean asianlaidan totuuden torvena. Delfoi-prosesseissa ei näin voi olla vaan korostetusti pitää ottaa mukaan niin “vihaiset nuoret miehet”* kuin “ympäristömilitantit nuoret naisetkin”**.