Barometrilla tulevaisuus seurantaan

Tulevaisuus ei pääse yllättämään, jos sen pitää mielessä koko ajan. Kouluelämään hyvin istuva tapa on alkaa seurata tulevaisuuden kehkeytymistä. Yksinkertaisimmillaan on kyse siitä, että kerran tehty tulevaisuuskysely uusitaan aika ajoin, jotta nähdään edetäänkö samaan suuntaan ja samalla tahdilla, kun alkujaan arvioitiin. Jokainen mittauskerta tuo jotain uutta tai tarkentavaa esiin muutenkin kuin sitä kautta, että tulevaisuus koko ajan tulee lähemmäs. Saman kyselyn seurantaa nimitetään barometriksi, joka on tuttua toimintaa fysikaalisesta maailmasta, jota on totuttu mittaamaan numeroin. Koulussa voidaan lähteä seuraamaan esimerkiksi kiinteistön kuluttaman energian määrän ja laadun kehitystä. Hieman enemmän vaivaa voi olla kouluruokailun hiilijalanjäljen seurannasta. Kumpikin seuranta vaatii yhteistoimintaa aikuiskumppanien kanssa. Energian seurannassa tarvitaan kunnan teknisen toimen apua ja ruuan hiilijalanjäljen seurantaan tarvitaan tietoa sekä raaka-aineista että niiden alkuperästä.

Yleensä barometrissa seurataan historiatietoa, mutta se sopii myös tulevaisuusarvioihin. Näin on tehty esimerkiksi Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030- barometrissa, jossa vuodesta 2010 asti on vuosittain seurattu laajan asiantuntijapaneelin oppimiskäsitysten muutoksia. Siinä Delfoin avulla hahmotellaan monien vaihtoehtojen tulevaisuuskarttaa, jonka kehkeytymistä seurataan vuosi vuodelta. Kartta näyttää vaihtoehtoja, mutta auttaa myös ymmärtämään tulevaisuuden kehittymisen dynamiikkaa ja eri ilmiötekijöiden välisiä suhteita. Kun kyse on tapahtumattomista asioista, joiden toiminnan logiikkakin saattaa olla toinen kuin nykyään, karttaa ei voi piirtää pelkästään “näköisyyden” perusteella vaan on turvauduttava metoforiin. (Ks. liite 4) Barometrissa tulevaisuuksia “tarkastellaan kartalla, jonka ulottuvuuksia ovat todennäköinen, toivottava, epätodennäköinen ja epätoivottava. Ne ovat koordinaatteja, joissa toivottava edustaa tavoiteltavaa, epätoivottava vältettävää, todennäköinen mahdollisuutta, ja epätodennäköinen mahdottomuutta. Hyvässä elämässä suunnistetaan kohti toivottavaa, kierretään ei-toivottava, ja raivataan tiukan paikan tullen epätodennäköiseltä tilaa todennäköiselle. Toivottava on kompassi, joka näyttää suuntaa ja auttaa välttämään kehäytyvän matkateon.” (Linturi 2014)

Barometri voi olla kouluoloissa tehokas väline varmistaa se, että pistemäisistä projekteista päästään jatkamaan kestävään kehitykseen sekä koulu- että kuntatasolla. Barometrin tehtävä on askel askeleelta verifioida tai falsifioida, että kehitys kulkee aikataulussa kohti toivottua tulevaisuutta. Ilmastonmuutos-kyselyistä voidaan rakentaa samanlainen kysely barometrin pohjaksi kuin oppimisen tulevaisuudestakin. Siitä tuskin kannattaa tehdä koulukohtaista sovellusta, mutta mikään ei estä tekemästä muutaman kysymyksen “peruskarttaa”, johon kutsutaan kaikki maan koululaiset tai heidän edustajansa vastaamaan. Sen kartan kehkeytymistä sitten seurataan - ja osin kehitetään - vuodesta toiseen samaan tapaan kuin vuosittain laaditaan nuorisobarometri.