Miksi Lappeenranta ei pärjää Joensuulle?

Valitaan esimerkkikunnaksi Etelä-Karjalan pääkaupunki Lappeenranta, jonka reilut 70.000 asukasta sijoittuvat Saimaan vesistöalueen etelärannan ja Venäjän rajan väliselle alueelle. Lappeenrannan tiedot ovat yksinäänkin kiinnostava lähtökohta tutkimukselle, mutta vielä kiinnostavammiksi ne tulevat, kun verrataan päästöjä muihin samantapaisiin kaupunkeihin. Mistä johtuu että Pohjois-Karjalan pääkaupungin Joensuun päästöt ovat selvästi Lappeenrantaa alemmat siitä huolimatta, että kaupunkien ja päästölajien rakenne ja koko ovat sangen samantapaiset? Mitä Lappeenrannassa voisi tehdä, jotta päästäisiin CO2-päästöissä Joensuun rinnalle ja mieluusti myös ohi, kun sen maantieteellinen sijaintikin on lämpötalouden kannalta Joensuuta parempi?

Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan eDelphi-kysely niiden tietojen pohjalta, joita löytyy CO2-sivustolta. Kaikista mukana olevista kunnista on käytettävissä vuosikohtaiset tiedot vuodesta 2007 eteenpäin niin että kultakin päästösektoria voidaan kuvata diagrammijanana vuodesta 2007 vuoteen 2017. Tiedot syötetään eDelphi-paneelin Kunta-Delfoi-kyselyyn tai tarkemmin sanottuna siitä otettuun muokattavaan kopioon, joka on siirretty omaan paneeliinsa.

Käytettävissä ovat CO2-indikaattorit mm. jätehuollosta, maataloudesta, lämmityksestä, sähkönkäytöstä ja liikenteestä. Mukaan voidaan valita kaikki muuttujat tai vain niistä kiinnostavimmat. Trendikysymyksiä voidaan täydentää paikallisilla erilliskysymyksillä, jos sellaisia on tiedossa. Samoin kuntakohtaisten kasvihuonepäästöjen lisäksi on mahdollista arvioida CO2-päästöjen kehitys per henkilö koko Suomessa.