Sosiotekninen monitasomalli

Toimintaympäristö on systeemin makrotaso, uusia ratkaisuja kehitetään mikrotasolla eli nichessä (innovaatiot), ja regiimi (vallitsevat tavat ja normit) on näiden kahden välinen vallitsevan toiminnan (ohjauksen) taso. Systeemi muuttuu, kun näiden kolmen tason kehityksen ja vuorovaikutuksen seurauksena toimintamalli muuttuu toiseksi, eli tapahtuu siirtymä regiimistä uuteen regiimiin.

Sosiotekninen monitasomalli jota on sovellettu kyselyiden laadinnassa (geneerinen malli kaikille aloille by Geels & Schot 2007, 2011, kuva © Metodix)*

Sosiotekniseen toimintaympäristöön (landscape) sisältyvät makrotason aineelliset ja aineettomat elementit, kuten yhteiskunnan infrastruktuuri, luonnonympäristö, yhteiskunnalliset arvot, poliittiset ideologiat ja demografiset trendit. Toimintaympäristön muutokset on luokiteltu kolmeen tyyppiin. On hitaita muutoksia, kuten ilmastonmuutos, pitkävaikutteisia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten teollistuminen, väestömuutokset, tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen sekä shokkeja, kuten öljykriisi ja sodat. Normaalioloissa sosiotekninen toimintaympäristö muuttuu hitaasti. Koulun kannalta tärkeää toimintaympäristöä edustavat koulua ylläpitävä kunta ja koulujärjestelmää ylläpitävä yhteiskunta eli valtio. Toimintaympäristön tilaa ja muuttumista kuvataan megatrendeillä, jotka edustavat ympäristöstä regiimiin kohdistuvia muutosvoimia. Drivereissä voi olla kyse toisinpäin suuntautuvasta vaikutuksesta. Esimerkiksi poliittisella päätöksellä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta.

Sosiotekninen toimintamalli (regiimi) viittaa systeemin taustalla vaikuttavaan syvärakenteeseen eli vakiintuneisiin käytäntöihin, toimintatapoihin ja sääntöihin, jotka ohjaavat julkista politiikkaa ja yksityisiä toimia. Regiimin elementtejä ovat esimerkiksi sopimukset, institutionaaliset järjestelyt, elämäntavat, käyttäjätottumukset ja tietotaito. Koulun kaikki toiminta perustuu tarkasti säädeltyihin normeihin kuten lakeihin ja opetussuunnitelmiin. Regiimin toimijaverkosto koostuu tutkittavan ilmiön tuottaja-, hankinta-, rahoitus- ja tutkimusverkostoista, julkisesta sektorista, käyttäjistä sekä järjestöistä ja liikkeistä. Regiimin sisällä pyritään usein pikemminkin parantamaan jo olemassa olevaa systeemiä kuin korvaamaan se toisella vaihtoehdolla. Geels jakaa regiimin kuuteen toisiinsa linkittyvään ulottuvuuteen: markkinat ja käyttäjät, teollisuus, tutkimus, politiikka, kulttuuri ja teknologiat. Regiimin elementit muodostavat toisiinsa punoutuneena verkon, joka tekee regiimistä vakaan. Regiimit muuttuvat vasta joko regiimin sisäisen konfliktin tai ulkoisen paineen seurauksena.

Uusien ratkaisujen kehittelykenttä (niche) tarkoittaa mikrotason uusien kokeilujen saarekkeita, kuten tutkimus- ja kehittämislaitoksia tai pieniä markkinarakoja, joissa kuluttajat ovat halukkaita tukemaan uusia tuotteita tai ratkaisuja. Nichen toimijat, kuten yrittäjät ja muut edelläkävijät, työskentelevät radikaalien regiimistä poikkeavien uusien ratkaisujen parissa. Tällä tasolla voi syntyä uutta ja vaihtoehtoista teknologiaa sekä vaihtoehtoisia käytäntöjä ja menetelmiä – systeemisen muutoksen siemeniä. Nichen toimijoiden tavoitteena on, että heidän keksintönsä tulisivat osaksi regiimiä tai jopa korvaisivat sen. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa, sillä keksinnöt eivät välttämättä istu regiimin infrastruktuuriin, käyttäjätottumuksiin tai sääntelyyn, jotka estävät regiimiä kehittymästä uuteen suuntaan. Sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja uusien toimijoiden mukaan lähteminen on olennainen vaihe nichen kehityksessä. Sen elementtien ja toimijoiden välille ei ole vielä syntynyt yhtä paljon kytköksiä kuin regiimissä ja sosioteknisessä toimintaympäristössä, joten niche on monitasomallin kolmesta tasosta epävakain ja herkin muutokselle.

* Geels, F. W. & Schot, J. (2007). Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36. Geels, F. W. 2011. The multi-level perspective on sustainability transitions. Toimintaympäristöstä kohdistuu muutospainetta niche-tasolle sekä regiimiin, mikä vaikuttaa niche-innovaatioiden kehittämiseen sekä regiimin toimintamallin tasapainon järkkymiseen. Regiimin epävakaistuminen avaa ikkunoita uusille innovaatioille, jotka saavat mahdollisuuden päästä osaksi uutta regiimiä.