Ajatusvarkaissa

Aikoinaan historian opiskelijoiden peruslukemistoon kuului Gerholm-Magnussonin Ajatus, aate ja yhteiskunta. Muistan miten sen alussa oli vavahduttava mutta myös vapauttava kappale siitä, miten sivistyshistoria perustuu kauttaaltaan varastamiseen. Kaikkien ideoiden ja ajatusrakennelmien takana on varkaus tai oikeastaan varkaussarja. Kirjoittajat ovat halunneet hätkähdyttää mutta myös kuvata sitä, miten aineeton ja aineellinen maailma eroavat toisistaan. Tavaran voi omistaa ja lailla voidaan se myös turvata. Ajatusten ja ideoiden omistaminen on mutkikkaampaa ja tuskin pitkään onnistuu, vaikka sitä reguloitaisiinkin. Sen sijaan siihen voidaan ainakin metaforisesti soveltaa evoluutioteoriaa kuten kirjoittajat tekevätkin aika railakkaasti:

”Ne tavattomat erot, jotka ilmenevät pukeutumisessa ja seurustelutavoissa, elinympäristössä ja miellemaailmassa, aiheutuvat kulttuurievoluutiosta. Suunnilleen samalla tavoin kuin mutaatiot muuttavat biologista perintöainesta, mullistavat uudet ajatukset, löydöt ja keksinnöt kulttuuriperintöä. Sukupuoliyhteyttä biologisen perintöaineksen edelleen siirtämisessä vastaavat kulttuurin kehityksessä kasvatus, opinnot ja koulutus . --- Aatteet (ideat) puolestaan ovat erilaisia ajatusrakennelmia. Ne toimivat eräänlaisina kulttuurin perinnöllisyysmekanismin ’geeneinä’. Tässä sanan laajassa merkityksessä on kaikilla kansoilla ’kulttuuri’, koska ihmiset eivät yleensä voi elää yhdessä vaikuttamatta toistensa käyttäytymiseen. Jokainen kulttuuri kehittyy – vaihtelevan nopeasti – ja jokainen kulttuuritaso edustaa yhtä sivilisaatiota, sivistysmuotoa.”

Liitännäisteksteinä takomoon on lisätty neljä artikkelia, joista ensimmäinen kertoo Sokrateen tarinan. Toisessa kuvataan antiikin "Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen" eli Delfoi-insituution toimintaa. Kolmas artikkeli on enimmäkseen lainaa Pekka Himasen 90-luvun koulupohdiskeluista, joihin hän aikoinaan sai sytykettä antiikin instituutioista. Tarinoista saattaa löytyä polttoainetta myös nykyhtken keskusteluihin ja pohdiskeluihin oppimisesta, tulevaisuuden tutkimisesta ja koulusta. Niihin ottaa kantaa myös neljäs artikkeli, joka perustuu Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrissa saatuihin tuloksiin.