Ilmastonmuutoksen tutkimusprojekti

Tulevaisuuskartan mittakaavaa on barometrin lisäksi mahdollista tarkentaa kysymällä ja tutkimalla lisää. Sitä varten Ilmastot@komossa on mallinnettu kolmiulotteinen ilmastotahokas, joka tarjoaa systemaattisen perustan uusille kysymyksille. Toteutuessaan sitä voi pitää puolivirallisena tutkimusohjelmana, jolla ilmastonmuutoksen karttaa tarkennetaan pala kerrallaan monen toimijan yhteistoiminnallisena projektina, joka loppuun vietynä kestää vuosia. Ajallista kestoa lisää vielä se, jos osa tulevaisuuskartoituksesta syvennetään laadulliseksi barometriksi, jolloin mittauksia toistetaan esimerkiksi vuoden tai kahden välein.

Ilmastotahokas, jonka ruudukossa on 206 erillistä kysymyslaatikkoa

Ilmastotahokkaan kaksi päämuuttujaa ovat samat kuin Murroksen tulkki -paneelissa. Toinen niistä koostuu ilmastonmuutoksen neljästä teema-alueesta (asuminen, liikenne, ruoka ja tavarakulutus), ja toinen sosioteknisen kolmitasomallin pohjalta (landscape, regimé ja niché). Kolmas ulottuvuus syntyy ns. Peste-jäsentelystä, jossa ilmiön tai organisaation tulevaisuudtta selvitetään viidestä keskeisimmästä yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta, jotka ovat poliittinen, ekonominen (taloudellinen), sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen (ympäristö) muutos.

Filosofi Eero Ojasen tärkeä ja hyvin perusteltu ajatus on, että tulevaisuus ei ole niinkään tietämisen kuin arvottamisen kohde. Päätelmä on johdonmukainen ja sitä ristiinvalottavat Ilmastot@komossa eniten käytetyt kriteerimuuttujat todennäköisyys ja toivottavuus. Toivottavuuden perusta on perimmiltään arvoissa, vaikka argumentoinnissa toki käytetään myös hyötyperusteita. Arvojen ja tulevaisuuden yhteys on niin keskeinen, että Ilmastot@komossa Peste-kategorioita jatketaan Arvot-luokalla. Ekososiaalinen sivistys edellyttää kykyä transformatiiviseen eli kyseenalaistavaan oppimiseen, jonka tuntomerkkejä on ns. ajanhengen, arvojen, merkitysten ja toimintaa ohjaavien ideoiden mullistuminen. Ajanhengellä Eero Ojanen Snellmanin tavoin ymmärtää aikakauden korkeinta rationaalista tietoisuutta, kaikkein yleisintä päämäärää tai trendiä, joka voidaan nähdä ja johon voidaan sitoutua. “Ajanhenki on ihmisten ja ihmiskunnan yhteinen vastuu tästä yhteisestä maailmasta.”*

Barometrimuuttujia voi poimia ilmastonmuutoksen kolmiulotteisesta kysymyskehikosta, joka mahdollistaa monen tutkijatoimijan yhteistoiminnallisen ja kumulatiivisesti karttuvan tiedon muodostuksen, josta on luontevaa laajentaa toiminta myös ajassa ja aikasarjassa barometrin suuntaan. Lisätutkimukset ja barometri voivat olla kouluoloissa tehokkaita keinoja sen varmitamiseen, että pistemäisistä projekteista päästään jatkamaan kestävään kehitykseen sekä koulu- että kuntatasolla. Barometrin tehtävä on askel askeleelta verifioida tai falsifioida, että kehitys kulkee aikataulussa kohti toivottua arvopohjaista tulevaisuutta.

Ilmastotahokkaassa on 216 solua ja potentiaalisesti yhtä monta laadullisesti toisistaan poikkeavaa enemmän tai vähemmän sokraattista kysymystä. Osa soluista on aika hiljaisia mutta toisissa on kuhinaa monen kysymyksen edestä. Kysymyksiä kerätään avoimeen taulukkoon osoitteessa Ks. taulukko http://bit.ly/2R6u2Rq .

* “Sivistyksen ydinsisältö ei ole vain pyrkimys itsensä laajentamiseen ja levittämiseen, vaan pyrkimys vastuullisuuteen. … Sivistys ja ihmisyys ovat samanlaisia käsitteitä siinäkin mielessä, että molemmat ovat yhtä aikaa fakta ja arvo, todellisuutta ja päämäärä. Jos teemme sivistyksestä pelkän päämäärän, se ei toteudu koskaan. Jos teemme siitä pelkän faktan, kaikki on sivistystä ja kaikki kelpaa, eikä käsite enää erottele mitään. Mutta sivistys onkin molempia, se on totta ja tavoite yhtä aikaa.” Eero Ojanen (2015) Sivistys ja ajan henki. Futura 2/2015.