Embedded Files
Ilmastot@komo-paneeli https://www.edelphi.org/ilmastotakomo !
“Nuoret on tunnistettava asiantuntijoiksi heitä koskevissa asioissa ja heidän potentiaalinsa luoda innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin on valjastettava käyttöön. Päätöksentekoharjoitukset kouluissa, nuorten mukaanotto asiantuntijakuulemisiin ja nuorille tarjotut erilaiset vaikuttamisen areenat ovat keinoja tuoda nuoret osaksi päätöksentekoa, nyt ja tulevaisuudessa. Lopulta tärkeintä on tunnustaa, että nuoret ovat keskenään hyvin erilaisia. Heitä ei pidä kohdella yksittäisenä ryhmänä vain oman ikänsä perusteella. Moni ääni nuorten joukossa uhkaa jäädä pimentoon esimerkiksi sen vuoksi, että koulutustausta on muita heikompi. Osallistumisen esteitä on minimoitava, ja jokaiselle nuorelle on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.” (Kopra, Hiltunen, Uusitalo 2019)
Ensimmäisessä jaksossa Delfoi-metodi on mukana vasta viitteellisesti kuuden harjoitustyypin ja useiden kysymysten kautta. Työkaluna on ihmisen ääni ja äänestäminen, jonka kautta tutkitaan ja harjoitetaan sellaisia inhimillisen käyttäytymisen muotoja kuin (A) oman mielipiteen muodostusta ja ilmaisua (mielipide, yhteiskunnallinen kanta), (B) oman äänen yhteisöllistä perustaa (ryhmään kuuluminen, ryhmäpaine, identiteetti), (C) keskustelua, väittelyä ja dialogia (vuorovaikutus, tiedonmuodostus, argumentointi), (D) valinnan ja päätöksen tekemistä (äänestäminen, kannan muuttaminen), (E) arviointia ja arvottamista (intressi, merkitys, tieto, reflektio). Kuudes harjoittelunäkökulma syntyy siitä, että kysymys kohdistuu (F) tulevaisuuteen, jonka erityispiirre on se, että siitä ei ole varmaa tietoa.
Jakson tavoite on rakentaa niitä avaintaitoja ja itseymmärrystä, joita tarvitaan jatkojaksojen Delfoi-prosesseissa ja niitä tähdellisemmin koko loppuelämässä. Koko elämän jatkuva oppimisprosessi on jaksossa harjoittelun kohteena. Kiinnostavasta (1) kysymyksestä kaivetaan esiin oma (2) mielipide, jota opetellaan (3) perustelemaan (argumentointi). Perusteltu mielipide opitaan (4) ilmaisemaan ja kun opitaan myös (5) kuuntelemaan muiden mielipiteitä, käynnistyy oppiva (6) vuoropuhelu (dialogi), jossa alkuperäiset (7) näkökannat täydentyvät ja (8) yhteinen ymmärrys jalostuu (9a) valinnoiksi, (9b) päätöksiksi ja (9c) toiminnaksi, jonka tuloksia voidaan (10a) seurata ja (10b) arvioida. Suositeltavaa on juurruttaa luokassa äänestäminen arjen kansalaistaidoiksi niin, että järjestäytyneestä, tutkivasta ja keskustelevasta toiminnasta tulee tapa. Aiheita äänestää nousee jatkuvasti esiin uutisista tai koulun toiminnasta. Demokratiataidot kehittyvät harjoitellessa aivan kuten kaikki muutkin taidot. John Deweyn (2019)* sadan vuoden takaiset ajatukset koulusta itsehallinnollisena toimijana ovat edelleen ajankohtaisia.
Äänestäminen on demokraattinen tapa ottaa kantaa. Delfoi-äänestyksen käynnistää kysymys ja sen myötä äänestys asiasta tai ilmiöstä, josta voi perustellusti olla monta mieltä. Äänestys saa käyttövoimansa ihmisten erilaisuudesta ja vaihtoehtojen moneudesta. Kysymys käynnistää äänestyksen ja äänestys keskustelun, jolta loppuu polttoaine ellei siitä seuraa mitään. Seuraukset voivat olla välittömiä, nopeita tai hitaita, ja niitä kaikkia on mukana myös äänestämisen harjoituksissa. Kouluarjessa kannattaa tietysti keskittyä niihin ilmiöihin, joiden suhteen on jo valmiiksi painetta tehdä ratkaisuja tai muuttaa toimintaa. Päätös johonkin asiaan tulee kunnolla testatuksi vasta, kun siitä vallitsee eri näkökantoja, joita punnitaan keskenään.
Mitä useampi erilainen näkökulma ja on mukana keskustelussa sitä suurempi todennäköisyys on, että päädytään viisaaseen ratkaisuun. Eri vaihtoehtojen perusteluja voi jakaa tiedon lajien mukaan. Tieteellisessä perustelussa vedotaan varmaan tietoon ja faktoihin. Taiteellisessa argumentoinnissa kuvataan erilaisia riippuvuuksia, motiiveja ja vaikutuksia, joita ilmiöön liittyy. Eksistentiaalisessa perustelussa kuvataan sellaisia vaikutuksia tulevaisuuteen ja tulevaisuudessa, joita nykyhetkessä ei ilman kuvittelua ole näkyvissä.
Oma ääni-jakson eli Luokka-Delfoin kysymykset tulevat elämään sitä mukaa, kun niitä päästään kokeilemaan kouluissa. Ideaalista on päästä harjoittamaan "omaa ääntä" jo ala-asteilla, jolloin se on helpointa myös arkistaa luokassa käytävän keskustelun ja päätöksenteon tai oppijakson käynnistäjäksi, joka suuntaa ja dialogisoi opetusta viemättä aikaa muulta toiminnalta. Luokka-Delfoin filosofiset ja pedagogiset oppi-isät on helppo luetella: John Dewey ja demokratiakasvatus ja Jurgen Habermas, jonka kommunikatiivisen järjen käyttöä harjoitellaan.
* Dewey, John (2019) Demokratia ja kasvatus. Eurooppalaisen filosofian seura. ISBN 9789525503548. Alun perin vuonna 1916 julkaistussa teoksessa Dewey puolustaa itsenäistä oppijaa, joka varttuu kansalaiseksi tasavertaisuutta ja aktiivisuutta tukevassa koulussa. Ks. myös Alhanen K. (2016) Dialogi demokratiassa. Gaudeamus.** Habermas, Jürgen (1994) Järki ja kommunikaatio: Tekstejä 1981–1989. Valinnut ja suomentanut Jussi Kotkavirta. 2. uudistettu painos. Eurooppalaisia ajattelijoita -sarja. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 951-662-589-4.
Page updated
Report abuse