Tulevaisuus on monta

6a. “Vuonna 2040 kolme neljästä Euroopan sisäisestä matkustajalennosta hoidetaan sähkölentokoneella.”

Seuraavaksi siirrytään sikermään tulevaisuuskysymyksiä, joista voi poimia yhden tai useamman yhteiseen käsittelyyn. Ensimmäinen tulevaisuusväite saattaa toteutuessaan olla osaratkaisu ammattilaisjääkiekon tulevaisuuteen.

Kaikki tulevaisuuskysymykset löytyvät eDelphin Ilmastot@komo-paneelin Oma ääni-kyselystä. Näiden kysymysten kera voidaan siirtyä harjoittelemaan digitaalisen alustan käyttöä. Suurin muutos jaloin äänestämiseen on se, että eDelphi-paneelissa vastaaminen ja kommentointi on anonyymiä.

Sähkölentokonekysymyksestä on tehty myös toinen variaatio (6a2) digitaaliseen eli eDelphi-paneelin ennakointiin. Siinä panelisti arvioi aikaisinta ajankohtaa, jolloin Helsingistä lennetään kaupallisella sähkölentokoneella Berliiniin.

Evästyksiä opettajalle:

  • Sähkölentokone on jollakin aikavälillä mahdollinen ratkaisu lentämisen päästöongelmaan. Aihe on erilaisten intressien piirittämä mutta siitä on saatavissa myös paljon tietoa, jota voi hankkia internetistä niin, että koulun sisäiseenkin paneeliin saadaan tanakasti asiantuntemusta, jos vastaajille annetaan aikaa valmistautua.

6b. “2040-luvulla - kun te äänestäjät olette kolmikymppisiä - Suomeen tulee vuosittain 100.000 ilmastopakolaista.”

Myös uhkakuvista kannattaa keskustella eikä vähiten sen takia, että julkinen käsittely lisää todennäköisyyttä siihen, että uhkiin reagoidaan ennakoivasti. Ilmastopakolais-teesi on väite, joka osana usean kysymyksen kyselyä voi muodostaa perustan moni-ilmeisille skenaarioille. Usein negatiiviseksi koettu kysymys kirvoittaa rikkaamman argumentoinnin kuin positiiviseksi mielletty. Tämän kysymyksen kohdalla toivottavuus-äänestyksen voi jättää pois.

Evästyksiä opettajalle:

  • Ilmastopakolaisuuden taustalla vaikuttaa sekä saharoituminen, jonka ennakoidaan lisääntyvän meitä lähimpänä Välimeren alueella, jolloin vaikutukset eivät enää rajaudu vain EU:n ulkopuolelle. Luonnonilmiöiden voimistuminen ja vedenpinnan nousu tulevat aiheuttamaan muuttopainetta monessa muussa paikassa. Aiheesta on saatavilla runsaasti tutkimustietoa.

6c. “2040-luvulla demokraattisissa valtioissa elää enää neljäsosa maailman väestöstä.”

Toiseksi viimeinen teesi on kova, jakava ja iso väite, jonka käsittelyyn pitää varata riittävästi aikaa. Se sopii yhteiskunnalliseen roolipeliin, jossa kolmella “hyvällä” (monarkia, aristokratia, kansalaisvalta) ja yhdellä “huonolla” (demokratia) hallintovaihtoehdolla on omat puolustajansa. Mallina on käytetty Aristoteleen Politiikka-teoksessaan esittelemää luokittelua. Luokittelu mahdollistaa monenlaisia kysymyksiä, joiden käsittelyssä olennaista on tutkia mitä muuta voisi olla kuin se, joka nyt on vallitseva. Keskustelun voi käynnistää eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista.

"Aristoteles jakaa perustuslait kuuteen lajiin ja nämä edelleen toisaalta hyviin ja turmeltuneisiin, ja toisaalta sen perusteella, kuinka monella hallitsijalla päätösvalta on: yhdellä, muutamalla vai monella. Hyviin hallintomalleihin kuuluvat monarkia, aristokratia ja politeia, turmeltuneisiin puolestaan tyrannia, oligarkia ja demokratia eli ”väkijoukon” tai ”roskaväen valta”. Hyvät hallintomallit toimivat yhteiseksi hyväksi kun taas huonot vain niiden hyväksi, jotka hallitsevat. (Wikipedia)

Seuraavissa jaksoissa siirrytään luokan lattialta virtuaalitilaan. Äänestäminen ja keskustelu valintojen perusteluista voi ja saa olla edelleen “puolileikillisesti vakavaa tai vakavasti leikillistä”*. Uutta on se, että oma ääni kuten muidenkin äänet ovat verkkoympäristössä anonyymejä ja niiden paino ja arvo määrittyy sen kautta, miten se perustelee valintojaan eli argumentoi jonkun tulevaisuuden puolesta ja kenties myös jotain toista tulevaisuutta vastaan. Delfoi sopii hyvin päätöksenteon valmisteluun kuten tapahtuu seuraavassa Koulu-Delfoi-osassa. Se tarjoaa alustan valita tulevaisuuspoluista - kun sellaisia on valittavana - haluttavin ja rakentaa sitä sopivin päätöksin.

Evästyksiä opettajalle:

  • Demokratia on ollut valtavirtaa viimeiset sata vuotta, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. Autoritaariset ja populistiset virtaukset ovat vahvistuneet myös “vanhoissa” perinteisissä demokratioissa. Vielä suurempana uhkana monet pitävät tiukassa valtiokontrollissa olevan Kiinan vahvistumista. Aristoteleen luokittelu ei ole seurattava malli vaan jäsennys, jonka avulla voi tunnistaa vaihtoehtoja ja vaihtoehtoista ajattelua.
  • Tulevaisuusäänestyksen voi yhdistää liikkumiseen. Kävely avaa mieliä ja kieliä. Kävelytekniikan kehitti antiikin aikaiseen huippuunsa Sokrates, jonka kaikki opetukset tapahtuivat verkkaisen tallustelun lomassa. Ideaa soveltaen Oma ääni- äänestyksen jälkeen voidaan lähteä porukalla pikku lenkille kommentoiden ja keskustellen omasta ja muiden kannasta. Aivojen ja jalkojen “pururatakierroksen” jälkeen äänestetään uudestaan ja tarkistetaan keskustelujen jälkeinen kanta. Jos käsittelyssä on monen kysymyksen teema niin voidaan järjestää “äänestyssuunnistus”, jossa käydään kävellen ja keskustellen läpi rasti rastilta useita aiheita.
* Termipari viittaa draamakasvatukseen, jota voi soveltaa erilaisiin “äänestämisiin” (ks.esimerkiksi Hannu Heikkisen väitös https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/24952/9789513940065.pdf). Termit tulevat kuitenkin vielä kaukaisemmasta historiasta, jota kuvataan liitteen kirjoituksessa “Shkolesta”.