Horjumaton usko nuorisoseuratoiminnan tulevaisuuteen ja sen merkitykseen toimiessaan syrjäkyliemme nuorison yhdyssiteenä edesauttoi ensi kesänä 70-vuotisjuhlapäiväänsä viettävän Saramon Nuorisoseuran tekemään aikoinaan päätöksen oman nykyisinkin vielä ahkerassa käytössä olevan Seurantalon hankkimisesta. Päätös tähän tarkoitukseen ajatellun talon ostamisesta tehtiin vuonna 1917. Sen ajan taloudellisista vaikeuksista johtuen kesti siirto ja uudelleen kokoamistyö yli 10 vuotta. Näistä ajoista ja rakennustyön eri vaiheista on silloinen rakennushankkeen valvojana toimineelle Saramolla sunnuntaina piipahtaneelle Uuno Häkkiselle jäänyt varsin mielenkiintoisia muistelmia.

Maalaistalo, jossa alkuaikoina toimimme, sijaitsi Niemelän pellolla Saramojoen varrella muutaman kilometrin päässä nykyisestä sijaintipaikastaan. Ajan mittaan alkoi silloisesta talonväestä tuntua iltamien järjestäminen hankalalta, eikä talo muutenkaan täyttänyt alkuperäistä tehtävää, muisteli Häkkinen. Nuorisoseuran puolesta alettiin harkita sen ostamista ja siirtämistä käytännöllisempään paikkaan keskeiselle paikalle, jotta sen toiminta tulisi entistä tehokkaammaksi. Päätös talon ostamisesta tehtiin 16.11.1917. Talon siirto-työt aloitettiin seuraavana talvena. Perustus ja uudelleen kokoaminen venyi yllättävän pitkäaikaiseksi — voitiinhan esimerkiksi veistourakka antaa Juho Pikkaraiselle vasta 1.6.1925. Vaiheittain monien vaikeuksien jälkeen valmistuneen nuorisoseuran talon tupaantuliaisia saatiin viettää oman katon alla v. 1929 ja varsinaiset vihkiäiset pidettiin kaksi vuotta myöhemmin syksyllä 1931.

Rahoitusvaikeudet rakennustyön hidastajana.

Yli vuosikymmenen pituiseksi seurantalon uudelleen rakentaminen johtui yksinkertaisesti senaikaisista rahoitusvaikeuksista, muisteli Uuno Häkkinen. Valmistusvaiheessa rahastonhoitajan tehtäviä hoitanut Häkkinen joutui mm. omalla nimellään ottamaan vekseleitä, että rakennustyö olisi saatu loppuun viedyksi. Pelastuksen tilanteeseen toi Niilo Tiaisen tekemä lahjoitus 10 000 mk sen aikaista rahaa. Lahjoitusten turvin saatiin talon taloudellinen asema vakiintumaan ja talon valmistuttua voitiin sen toiminta aloittaa täydellä teholla.

Perheiltamat ja retkeily tärkeimpiä ohjelmista.

Talon valmistuttua voitiin toiminta siirtää väliaikaisista toimitiloista Saramon kansakoululta oman katon alle. Viikoittain järjestetyissä perheiltamissa sai jokainen esittää omia koko perhettä kiinnostaneita ohjelmanumeroita. Tärkeinä sen ajan toimintamuotoina olivat myös erilaiset retkeilyt, joita tehtiin varsin usein mm. Rahivaaralle, Joutenvaaralle sekä Petäiskylän koululle.

Myös tanssi-iltamat kuuluivat hyvin tärkeinä jo sen ajan ohjelmistoon ja musiikista näissä tilaisuuksissa huolehtivat oikeat vanhan ajan pelimannit. Kun omalta kylältä ei soittoniekkoja löytynyt, jouduttiin soittajat tilaamaan naapurikylistä ja varsin usein Saramon Nuorisoseuran tanssi-iltamien soittajina vieraili Häkkisen perhe Valtimon Sivakkavaarasta. Palaamme jälleen muutaman viikon kuluttua muistelemaan Saramon Nuorisoseuran alkuaikoja ja sen perustamisvaiheita vuosisatamme vaihteessa. SE