Karjala, johon Nurmeskin kuuluu pohjoisimpana osana, syntyi noin vuonna 700. Sitä oli edeltänyt läntisen Suomen asuttaminen edellisen puolen vuosituhannen aikana. Erämaat eivät olleet vailla ihmisiä, vaikka kiinteää asutusta ei ollutkaan. Lappalaiset vallitsivat aluetta. Heitä tavattiin vielä 1500-luvulla aina Mikkelin tienoilla saakka. Nurmeksestakin tavataan lappalaisperäisiä tai heihin viittaavia nimiä, vaikka vähemmän kuin ympäristössä.1500-luvulta säilyneen lähteen mukaan Nurmeksen kautta on kulkenut tärkeä karjalaisten erä- ja kauppareitti Pohjanmaalle, joka oli varmasti käytännössä jo pakanuuden ajalla. Heidän lisäkseen alueella on liikkunut läntisiä eränkävijöitä. Ensimmäiset pysyvät asukkaat asettuivat Pielisen rannoille 1500-luvun alkupuolella. Nurmes mainitaan asuttuna paikkana enisimmäisen kerran vuonna 1556, jolloin Pielisen pohjoispäässä, Laatokalta Lappiin ja Vienaan kulkevan väylän varrella kerrottiin olevan Nurmeksen kylän. Kylässä asui 50 henkilöä, ortodoksista, karjalaista väestöä. Vuonna 1589 Nurmeksessa mainitaan 26 taloa, joka korjattiin vuonna 1592 kuudeksitoista. Hallinnollisesti kylä kuului Ilomantsin pogostan Lieksan kappeliin.[Saloheimo 1953, s. 24-26]Ruotsin ja Venäjän välisissä rauhansopimuksissa vuosien 1323 - 1743 välillä itärajaa muutettiin useaan kertaan. Pohjois-Karjala osana Käkisalmen lääniä liitettiin Ruotsin valtakuntaan ensimmäisen kerran 400 vuotta sitten Stolbovan rauhassa 1617. Väestö alkoi siirtyä Savosta ja Kainuusta alueelle, vain Nurmeskylässä oli karjalaista asutusta. Muut kylät syntyivät vasta silloin.
Viimeisin muutos 12.4.2017