Saramon maamiessseura
Maanviljelys ja karjanhoito kehittyvät
Takamaan Maalaisseurasta omaan seuraan
Yhteinen Saramon ja Petäiskylän kylien osuuskassojen alueet käsittävä Nurmeksen Takamaan Maalaisseura [09.04.1912 Karjalan Sanomat no 41] perustettiin 1912 Saramovaaran Esko Piirosen aloitteesta. Puuhamiehenä oli kansakoulunopettaja J.N. Jokinen.
Toiminta ei ollut kovinkaan vireää, kuten lehtikirjoituksesta ilmenee [30.03.1915 Karjalan Sanomat no 35]. Ehkäpä tästä johtuen Saramon oma maamiesseura perustettiin 13.6.1920 [26.06.1920 Karjalainen no 90]. Kun Saramolle tuli oma seuransa, Takamaan maamieseuraan jäivät Petäiskylä ja Mujejärvi ja Kuohatin metsänhoitopiiri.
Alkuvuosien toiminnassa oli mm.
käytännön neuvontaa ja kilpailuja vaikkapa turnipsin viljelyssä, lannanhoitokilpailu ja apulannan koekenttä 1920 -luvulla ,
”kotitupakan” kasvatuskilpailukin,
kurssitoimintaa: navetan sisutus, juurikasvien perkaus/harvennus, laiduntalous, kasvilavan rakentaminen, hevosen kengitys.
Pielisjärven kihlakunnan kiertävän maamieskoulun päiväkurssilla Niemelässä 11.3. -11.5.1926 oli runsas osanotto. Sahra-aatrat ja risukarhit korvautuivat vähitellen hankmoilla ja välteillä, sirpit ja viikatteet niitto- ja haravakoneilla.
Riihipuinnin tilalle alkoi tulla puimakoneita. Pekka Ruokolaisella oli vuosina 1925 - 1927 koskivoimalla käyvä puimuri, joka on lajissaan todellinen harvinaisuus. Samaan aikaan Niemelään hankittiin myös viljankuivuri.
Saramovaaran, Laukanlahden ja Viiliilän tilat perustivat puimakoneyhtymän vuonna 1930.
Hevosten tilalle tulivat vähitellen traktorit. Ensimmäinen traktori oli Olli Korhosen Ferguson n. 1949-50.
Ronkelin Piirosten ja Kohisevan Pyykösten yhteisellä leikkuupuimurilla tehtiin työnäytös Heikkilän pellolla vuonna 1963 maamiesseuran elojuhlan aikaan. Silloin nähtiin ensimmäinen leikkuupuimuri Saramon pellolla.
Oheisessa kuvassa puimakoneyhtymän osakkaat poseeraavat puimakoneensa kyljessä. Tunnistettuja henkilöitä ovat Saramovaaran Heikki Piironen ja Lahtelan Kalle Piironen (2. ja 3. oikealta seisomassa)
Viljanpuintia 1960-luvulla, Esa Häkkinen syöttömiehenä, pieleksen päällä Heikki Lukkarinen ja vieressä Pauli Timonen. (Kuva: Heikki Häkkinen)
Karjanhoito ja meijeri
Nurmeksen Osuusmeijeri perustettiin vuonna 1901. Sitä ennen kerma oli kirnuttu voiksi, ja myyty kauppiaalle aina sotien jälkeisiin vuosiin saakka. Kun separaattorit yleistyivät 1910-luvulla, alkoi kerman kuljetus Saramolta kahta reittiä meijeriin:
Riihivaarasta hevosella Käpälykseen ja sieltä veneellä Porokylään ja
Heikkilästä (ja myöhemmin Sivakan Heinävaarasta asti) kukin kermantuottaja lähti vuorotellen kärrillä Porokylään, aluksi kerran viikossa, jolloin lähtö oli illalla, ja perillä oltiin varhain aamulla.
1920/30-luvun vaihteesta lähtien kuljetukseen saatiin kuorma-auto.
Seura sai omat tarkkailukarjakot (Ylikylän yhdistyksessä mukana 1911) vuonna 1921 (6 taloa 62 lehmää) ja vuonna 1925 (5 taloa 28 lehmää). Oli tavallista, että “assistentit” naitiin taloihin emänniksi.
Sodan jälkeen siirryttiin maidonkuljetukseen, jolloin kurri loppui vasikoilta. Teiden varsille ilmestyivät maitolavat.
Sonniosuuskunta
Sonniosuuskunta perustettiin vuonna 1922, ja hankittiin kaksi sonnia eri puolille kylää. Anekdoottina kerrotaan, miten Saramovaaran Heikki valjasti osuuskunnan sonnin ja ajoi sillä katsomaan hiihtokilpailuja seurantalolle 1930-luvulla.
Sodan jälkeen vuonna 1947 perustettiin sonniosuuskunta uudelleen, ja mukaan tuli 34 tilaa. Ensimmäinen sonni oli Ketterä ja Isku viimeinen. Isku toimitettiin Kiiskilästä teurastamoon vuonna 1968. Tämän jälkeen tilalle tulivat “ravattisonnit”. Osuukunnalla oli 21 vuotisen toiminnan aikana kuusi sonnia. Vuonna 1960 osuuskunnassa oli 57 jäsentä.
Viimeisin muutos 14.6.2023