Nykyaikaa kohti

Uudet aatteet

1860-luvun jälkeinen kehitys merkitsi perusteellista muutosta yhteiskunnallisen ja taloudellisen elämän aloilla. Maakaupan vapautuminen avasi talonpojillekin uusia mahdollisuuksia. Renkimieskin voi päästä kykyjensä avulla varakkaaksi kauppiaaksi ja raivata pojilleen mahdollisuuden aina yhteiskunnan huipulle. Metsäteollisuuden vapautuminen avasi lisääntyviä ansiomahdollisuuksia sekä metsänomistajille että työväelle. Tämä vaikutti erityisesti tilattoman väestön asemaan, sillä loiset, joita talolliset evät pystyneet työllistämään koko vuotta, saivat hakkuissa ja uitoissa työtä sekä talvella että kesällä. Palkollisten vapauksia rajoittanut vuosipalvelus syrjäytyi vähitellen, kun kiireemmiksi työajoiksi voitiin palkata taloihin lisäväkeä, jolla taas oli mahdollisuus muuna aikana hankkia toimeentulo toisaalla. Loisista, palkollisista ja mökkiläisistä tuli yhteinen ryhmä, työväki.

Muutoksen tuulet puhalsivat talouden kehityksen ohella yhteiskunnan toiminnassa ja henkisessä elämässä:

      • kunnallinen itsehallinto aloitti Nurmeksessa vuonna 1866 (kirkon ja maallisen vallan erottaminen),

      • Nurmeksen kauppala perustettiin 1876,

      • kansakouluja perustettiin [03.03.1893 Uusi Suometar no 52], Saramolle naisopettajan virka vuonna 1890 ja koulu aloitti Saramovaaran tuvassa vuonna 1891,

      • ajoittain hyvinkin vilkas aatteellinen yhdistys- ja poliittinen toiminta käynnistyi vuosisadan vaihteessa,

      • maahan saatiin yleinen äänioikeus ja ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan vaalit vuonna 1907.

Osa Kuopion läänin karttaa vuodelta 1833. Kulkureitti Nurmeksesta Ylikylän kautta Saramolle ja edelleen Mujejärven suuntaan. [Historialliset kartat, Heikki Rantatupa]


Vuoden 1905 maakirjan mukaan kylän entinen nimi Saramojärvi muutettiin nimeksi Saramo.

Pohjoisen Pielisen Karjalan aluetta 1800-luvun lopulla. Tiestö on kehittynyt verrattuna viereisen kartan tilanteeseen. Saramojärven kylä on merkitty uuden Kuhmontien varteen Petäiskylän tienoille (osa Suomenmaan karttaa 1898, [http://www.histdoc.net/uscha/index.html], vierailtu 18.7.2010).

Karttaan jo merkitty Nurmekseen asti ulottuva rata valmistui väliaikaisliikenteelle 6.7.1911.

Kylä 1920-luvulla

Kalle Kortelaisen pitämän kylän historiaa käsittelevän esitelmän mukaan 1920/30-luvun vaihteessa kylässä oli

  • 700 asukasta,

  • 132 itsenäistä asuntoa,

  • viisi torppaa,

  • neljä kansakoulua (Saramo 1891, Petäiskylä 1899, Ronkeli 1925, Riihivaara 1932),

  • kaksi liiketaloa ja

  • yksi seurantalo.

Maantiehanke Porokylästä Kuhmontielle 1930-luvulla

Nurmeksen ja Kuhmon välinen maantie oli valmistunt 1883. Kuhmontieltä oli kylätie Saramolle, mutta tieyhteys ei ulottunut Saramonjoen läntiselle puolelle. Saramon pääkylän 90 talosta 53:een taloon ei ollut tieyhteyttä.

Kalle Kortelainen perusteli tiehankketta kirjoituksessaan Nurmeksen koilliset kylät mm. seuraavasti:

" ... sulan maan aikana ei voi käyttää minkäänlaista sulan maan ajoneuvoa. Kymmenittäin löytyy vielä Saramon pääkylän alueelta viljelijöitä, jotka syyskesällä vilja-ahoksen puituaan ovat saaneet nostaa jyvätaakan selkäänsä ja kiikuttaa sen kantamalla useiden kilometrien matkan takaiseen myllyyn jauhettavaksi ja sieltä takaisin."

"Kaikki edellämainitut näkökohdat viittaavat siihen, että nyt kysymyksessä olevan Porokylästä Ylikylän ja Saramon kylien kautta Kuhmon maantiehen johtavan uuden maantien aikaansaaminen perustuu ilmiöihin, jota ei voida pitää jonkun yksilön keksimänä mukavuuskaipuuna. "

"... Tämän tueksi kuitenkin tahtoisin mainita muutaman esimerkin: Vuosina 1900-1914 siirtyi Ameriikkaan 90 taloa käsittävältä Saramon jokivarsikylän alueelta 38 nuorta miestä."

[Kalle Kortelaisen arkisto. ASIAKIRJAT. A:7 Porokylä-Kuhmontie tieasiat 1935 - 1938]

Maantie Ylikylästä Saramolle toteutui vasta sodan jälkeen.

Ajankuvaa

Tulirokkoa Saramolla

Saramolla on liikkunut tulirokkoa ja siihen on kuollut jo useita ihmisiä. Ja milloin koittaa se aika, jolloin saramolaisetkin uskovat, että tulirokko on tarttuvaista tautia? [09.11.1901 Karjalatar no 130]

Raita-ahon perhettä kohtasi heinäkuun 1901 alussa suru, kun kaksi nuorinta lasta (6- ja 10-vuotias) sairastuivat tulirokkoon ja molemmat kuolivat muutaman päivän sisällä. Tuolloin 15-vuotias velipoika Niku kirjoitti tapahtumasta runon Sisarukset.

Mielipidekirjoituksia Nurmeksen peräkulmilta

Nimerkki "Perukkalainen" käy läpi maakunnan pohjoisosan kyliä mielipidekirjoituksessaan "Kirje Nurmeksen peräkulmilta" [16.09.1909 Karjalan Sanomat no 103]. Kirjoittaja nostaa esille koulun, joka tuolloin vielä puuttui monesta kylästä. Kirjoituksessa mainittu "Kaaleppi" on Erkki Peltonen, joka ajoi tuohon aikaa kovasti osuuskauppaa Nurmekseen.

Myöhemmin nimerkki kirjoittaa kriittiseen sävyyn mm. lainansaannin vaikeudesta osuuskassasta ilman takuumiehiä ja tuolloin paljon närää heättäneestä Pellervo-lehden pakkotilauksesta lainansaannin ehtona [Tikka, Vilho 1998, s. 57-59] kirjoituksessaan "Nurmeksen perukoilta" [31.05.1910 Karjalan Sanomat no 59]. Hän saa vastineen kirjoitukseensa samassa lehdessä [16.06.1910 Karjalan Sanomat no 66] ja vastaa siihen itse vielä [09.07.1910 Karjalan Sanomat no 75].

Pietulan Pekka Piirosen syytinki vuonna 1910

Nevalan vanha isäntä Pekka Piironen möi perintötilansa Saramo RN:o 15 eli myöhemmin Pietula pojalleen Heikki Piiroselle elinikäistä syytinkiä vastaan. Kauppakirjassa 11.4.1910 asetetaan kauppaan liittyvät "etut ja parseelit" .

Torpasta itsenäiseksi tilaksi

Laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin, Lex Kallio [Wikipedia, vierailtu 23.4.2017], annettiin vuonna 1922. Myös Saramolla torppia lunastettiin itsenäisiksi tiloiksi mm. Saramovaarassa [ Viljo Piirosen haastattelu 1987 osa 1] . Heikki Kortelaisen vuonna 1893 vuokraama Raita-ahon torppa itsenäistyi Juusolan torpasta itsenäiseiseksi tilaksi Daavid Kiiskisen ja Heikki Kortelaisen välisellä kauppakirjalla vuonna 1923.

Päivitetty 5.7.2022