Nuorisoseuroja perustettiin ajan hengessä innolla vuosisadan vaihteessa myös Nurmeksessa sekä kauppalaan että ympäröiviin kyliin. Saramon nuorisoseuran perustaminen tapahtui Ylikylän nuorisoseuran vierailun innoittamana heinäkuussa 1900: "Niinpä päätettiinkin perustaa seura ja esille pantuun listaan piirsi heti 24 henkeä nimensä, wanhat isännät ensimmäisinä" [04.08.1900 Pohjois-Karjala no 52: Uusi nuorisoseura]. 

Kaikki eivät olleet yhtä innostuneita uudesta seurasta. Niku Kortelaisen Nuori Karjala -lehdessä vuonna 1909 palkittu kirjoitus "Sivistystaistelua salokylässä" (pdf) kuvaa elävästi nuorisoseuran perustamista ja kylällä tunnettuja ennakkoluuloja sen toimintaa kohtaan alkuvuosina 1900 - 1907. Vaikka Saramoa ei nimeltä mainita, niin on selvää, että oman kylän kuvaus 1900-luvun alkuvuosilta siinä on! 

Niku Kortelainen kirjoitti myöhemmin vuonna 1914 Nurmeksen nuorisoseuroista Karjalan Sanomiin artikkelin, jossa kuvataan seurojen alkuajan toimintaa ja nykytilannetta. Saramolla toiminta oli alkuvuosina varsinaista kansansivistystyötä, sillä parin viikon välein pidetyissä perheiltamissa oli ensin pari koulutuntia, jolloin opeteltiin "kynäily- ja esitystaidon alkeita ja laulua". Kotiopintoina monet opettelivat kaunokirjoitusta ja laskentoa.  "Tämän työkauden etunenässä kulki väsymättömänä esimiehenä kylän silloinen kansakoulunopettaja, oman kylän mies Pekka Piironen." [08.10.1914 Karjalan Sanomat no 113] 

Seuralla ja sen jäsenillä on ollut merkittävä vaikutus kylän kehittymisessä aina keittokursseista postinkulun järjestämiseen.   Osuukassan perustamisaloite syntyi seuran toimesta, ja seura avusti koulun keittolaa ja  varattomia koululaisia. "Sydämen asiana oli kirjallisuuden viljeleminen" levittämällä sanoma- ja aikakauslehtiä, järjestämällä lukurenkaita ja ylläpitämällä kaikille kyläläisille avointa kirjastoa.  Seuran pöytäkirjat perustamiskokouksesta lähtien ovat säilyneet, kuten myös muutamia käsinkirjoitetuja "Yritys-lehden" numeroita.  Niistä voimme seurata seuran toimintaa 1930-luvun lopulle saakka.

Kyläläisten keskuudesta (mm. Raita-ahon, Saramovaaran, Kiiskilän nuorista) nousi aktiivinen joukko nuoria, joiden toiminnan ansiosta seurasta tuli merkittävä koko kylää koskeva toimija. Suomi oli vielä osa Venäjää, ja venäläistämispyrkimyksiin, kuten helmikuun manifestiin reagoitiin voimakkaasti. Kansallistunne oli herännyt ja ilmeni ajalle paatoksellisena, yhteiskunnalliset ja aatteelliset kysymykset olivat toistuvia pohdinnan kohteita puheissa ja kirjoituksissa. Raita-ahon nuorten (Anni s. 1882, Kalle s. 1883, Niku s. 1885) puheita ja kirjoituksia on säilynyt ja on luettavissa Raita-ahon Kortelaisten sivuilla. 

Nurmeksessa nuorisoseura-aatteen levittäjä oli Erkki Peltonen [Wikipedia, vierailtu 25.4.2017] , kirjailija Johannes Linnnankosken [Wikipedia, vierailtu 25.4.2017] alias Vihtori Peltosen veli. Erkki Peltonen mainitsee tervehdyksessään nuorisoseuran oman talon vihkiäisjuhlaan [Erkki Peltoasen tervehdys nuorisoseuran talon vihkiäisjuhlaan 15.9.1929], miten kipinä seuran perustamiseen syttyi naapurikyläläisten vierailulla Saramovaaralla. Ylikylän koulun opettaja, valtiopäivämies ja osuustoimintamies Erkki Peltonen on arvatenkin vaikuttanut voimakkaasti nuorten ja koko kylän yhteiskunnallisiin näkemyksiin, nuorisoseura- ja osuustoiminta-aatteen omaksumiseen. 

Kylän opettajilla on ollut myös merkittävä rooli seuran toiminnassa kautta koko sen historian. Ensimmäinen opettaja Hilma Kinnunen avioitui Erkki Peltosen kanssa heti ensimmäisen vuonna. Saramovaaran poika, opettaja Pekka Piironen oli alussa puheenjohtajana ennen siirtymistään muualle, ja sittemmin Kaukon opettajapariskunta osallistui aktiivisesti toimintaan. Myöhemmin Tevaluodot osallistuivat ahkerasti kaikkiin kylän toimintoihin parin vuosikymmenen ajan. 

Kotikylän iltamissa puhujataitoja harjoitelleet Raita-ahon pojat Kalle ja Niku toimivat molemmat nuorisoseurojen kiertävinä neuvojina ja puhujina Kalle mm. Pohjois-Karjalassa  [28.04.1908 Karjalan Sanomat no 47]. Niku kiersi maata etelästä pohjoiseen ja oli vuonna 1907 mm. Pohjois-Hämeessä [01.11.1907 Pyrkijä : nuorison rientojen kannattaja no 11]. "Agitaattori" sai yleensä innostuneen vastaanoton, mutta uusia ajatuksia kohtaan oli myös ennakkoluuloja [24.11.1908 Turun Sanomat no 1168].  

Nikun matkat ulottuivat ympäri maata ja uskomattoman ahkera kiertäjä hän onkin ollut vuosina 1907 - 1908! Myös poliittiset asenteet vaikuttivat siihen, miten puhujaan suhtauduttiin. Hämeen Voiman mukaan puhuja "yritti esittää asioita muka vapaamielisesti, mutta arvatenkin huomaamattaan puhui vanhoillisuden hywäksi" [12.10.1907 Hämeen Voima no 115]. Samoihin aikoihin puolestaan Tampereen Sanomat kirjoitti, että "koko illan vallitsi hyvä tunnelma ja innostuneena kuunneltiin puhetta"   [08.10.1907 Tampereen Sanomat no 230].