Kylä isonjaon aikoihin
Kylää kuvataan mm. seuraavasti:
Kylä rajoittuu pohjoisessa ja idässä Kruunun maihin, etelässä Numekseen, lännessä Ylikylään, ja sijaitsee kahden penikulman päässä pitäjän kirkosta. Yleisiä maanteitä matkaa Kuopion kaupunkiin on 16, Oulun kaupunkiin 26, Kajaanin kauppalaan 13 ja Pietariin 58 penikulmaa.
Alueella sijaitsee useita järviä, joista suurin on Saramojärvi. Tämä johtaa vetensä Saramojokea ja Käpälys-jokea pitkin Pielisjärveen, josta Pielisjoen kautta Oriveteen sekä edelleen Savonlinnan alapuolelle Saimaaseen.
Pellot ovat osin mäkisiä, osin tasaisia, hiekkaisia savimaita. Pelloilla viljellään ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, tupakkaa ja perunoita. Niityt ovat osin hiekkaisia, osin savisia. Metsiä on kylän talouden tarpeisiin.
Torppia ei ole, mutta mäkitupia yhteisössä on.
Malmista ja kalkkikivestä ei ole havaintoja, Suojärvessä on hieman järvimalmia.
Kalaa pyydetään kylän paikallisista järvistä, mutta kolmen penikulman etäisyys Pieliseen ei mahdollista sieltä vakituista kalastusta.
Maatalouden kauppaa käydään Ouluun ja Pietariin, joista tuodaan suolaa ja rautaa talouden tapeisiin.
Penikulman päässä kylästä sijaitsee veromylly, jossa voidaan jauhaa viljaa.
[Skattläggning Beskrifning över Saramojärvi Byamåls Ägor belägne uti Nurmis Socken Karelns Öfre Häräad af Kuopio Län, Nurmis den 31 December 1832, Jyväskylän maakunta-arkisto]
Vuoden 1841 jakokirjassa [Nurmes, nro 89 m 31, Jyväskylän maakunta-arkisto] alussa kerrotaan viljelyksistä ja metsistä:
- 40 tynnyrinalaa ja 1 2/3 kapanalaa peltoa,
- 528 tynnyrinalaa ja 4 kappanalaa niittyjä,
- 14580 tynnyrinalaa ja 34 kappanalaa metsää ja kaskimaita
- eli yhteensä 15150 tynnyrinalaa ja 28 2/3 kapanalaa verotettavia alueita,
- 58 tynnyrinalaa ja 2 1/3 kapanalaa verovapaita uudisviljelmiä ja
- 3871 tynnyrinalaa 28 kapanalaa joutomaata
Peltoa oli siis hieman yli 20 ha, niittyjä noin 270 ha ja metsää ja kaskimaata 7250 ha, joten hyötyalueita oli yli 7500 ha ja joutomaata vajaa 2000 ha. Verovapaita uudisviljelmiä oli vajaa 30 ha, mikä vaikuttaa peltopinta-alaan nähden isolta.
Vanhat mittayksiköt
1 tynnyrinala = 32 kapanalaa = 0,5 hehtaaria
1 kapanala = 1/32 tynnyrinalaa = 154 neliömetriä
[Vanhat suomalaiset mittayksiköt, Wikipedia]
Tilanumerointi muuttuu
Vuoden 1839 verotustietojen yhteydessä luetellaan talojen vanhat ja uudet numerot sekä vanhat että uudet veroluvut.
Viimeisin muutos 22.4.2017